Lottamuseo on museoammatillisesti hoidettu erikoismuseo

Jyväskyläläisen lotan pesulapäiväkirja – talvisodan pyykkiä ja jälkipyykkiä

Lottamuseon arkistokokoelmaan kuuluu ulkonaisesti vaatimaton sinikantinen kirjoitusvihko, joka pitää sisällään arvokasta tietoa jyväskyläläisen pesulanjohtajalotta Bertta Havun ja hänen työporukkansa pyykkiurakasta talvisodan aikana ja sodan jälkeisinä kuukausina. Rintamalla käytettyjen vaatteiden kunnostaminen jatkui talvisodan jälkeenkin. Päiväkirja päättyy merkintään 18.1.1941:  ”Tässä on muutamia hajanaisia muistelmia työstämme näin jälkeen päin kirjoitettuna. Täällä työn lomassa ovat ne koottuja, mutta jos nämä ovat osastolle joksikin eduksi luovutan ne täten päällikölleni mahdollisesti arkistoon pantavaksi toisten sotatalven muistojen joukkoon”.  Päiväkirjaan ei ole kirjattu tapahtumia tuoreeltaan eikä päivittäin. Muistiinpanoja on tehty, kun Bertalla on ollut kirjoittamiseen aikaa.

V660_2 LS Jyväskylän pesutoimisto 1939_1940 II

Lotta Svärd Jyväskylän paikallisosaston pesutoimisto. Valokuva jyväskyläläisen ”pesulatirehtööri” Bertta Havun pesulapäiväkirjasta.

Lotta Svärd Jyväskylän paikallisosaston pesutoimisto. Valokuva jyväskyläläisen ”pesulatirehtööri” Bertta Havun pesulapäiväkirjasta.

 Pesulatoiminnan ja varushuollon mittasuhteista kertovat vihkoon kirjatut laskelmat pestyistä ja korjatuista vaatteista. Laskelmien mukaan pesulasta oli maaliskuun 13 päivään 1940 mennessä lähetetty rintamalle vaatteita 50 871 kappaletta. Näistä oli asetakkeja 2665, päällyshousuja 2400, päällystakkeja 2000, alushousuja 11 100, aluspaitoja 13 200, lapasia 816, sukkia 2249 ja jalkarättejä 5812. Lisäksi oli lähetetty villapaitoja, lumipukuja, lakkeja, repunsuojuksia, nenäliinoja ja liinavaatteita. Sodan jälkeen vaatteita kunnostettiin 188 526 kappaletta.

Vihkoon on liimattu pesulan arkea esittäviä valokuvia ja liitetty kenttäpostikortti, jossa keskisuomalaiset reserviläiset kiittävät lotta Bertta Havua ja muita pesulan työntekijöitä ”puhtaanapidosta”.  Päiväkirjaan on liitetty myös Bertta Havun vuonna 1941 laatima kirje Lotta Svärd Jyväskylän piirin piirijohtokunnalle. Siinä kerrotaan pesulan saamasta niukasta avusta. Jyväskylän lottaosasto ja yksittäiset lotat eivät pystyneet pesulaporukkaa auttamaan, eikä työvoimaa saanut edes palkkaa vastaan. Apuun olivat tulleet Säynätsalon lotat, joille vietiin parsittavaksi korjausta vaativat sukat, villapaidat ja housut. Bertta Havu halusi kiittää säynätsalolaisia ja tuoda piirijärjestön tietoon heidän antamansa korjausavun.

Pesulaa hoitaneiden naisten yhteishenki ja yhteydenpito jatkui sotien jälkeisiin vuosiin.  Pesulapäiväkirja kiersi muistoalbumina heidän keskuudessaan. Siitä todistaa Bertta Havun päiväkirjan sivulle vuonna 1956 kirjoittama osoitemuutos. Uuden osoitteensa alle hän on liittänyt sadan markan setelin ja ohjeistuksen:  ”kuka tämän saaneekin  pyytäisin palauttamaan jota varten tässä on 100:-”.

Pesulatirehtööriksi itseään kutsuneesta Bertta Havusta päiväkirja antaa tietoa niukasti. Bertta kertoo vain, että oli ollut marraskuussa 1939 ilmavalvontalotta, mutta sairastunut vartiointityössä. Lotta Svärd osaston puheenjohtaja ja johtokunta olivat tarjonneet hänelle tuolloin ”lämpimämpää” työtä pesulan johtajana. Havu suostui. Hänen annettiin ymmärtää, että pesula ja sen varustus olisivat valmiina ja työvoimaa sinne tiedossa, niin että johtajan ei tarvitsisi muuta kuin valvoa työtä konttorista. Todellisuus osoittautui toisenlaiseksi.  Pesula toimi eri puolilla Jyväskylää, ja työntekijät vaihtuivat tiuhaan. Johtajan työ alkoi aamuviideltä, jolloin hän lähti kuljettamaan pyykkiä reellä ajomiehen ja hevosen avustamana.  Bertta Havu oli kuitenkin sitkeä ja selvisi tehtävässään. Kun Bertta täytti 45 vuotta keväällä 1940, yllättivät pesulan työntekijät päivänsankarin pukemalla mallinuken kukkia ojentavaksi alikersantiksi.

Alikersantiksi puettu mallinukke ojensi kukat päivänsankarille Bertta Havun syntymäpäivänä.

Alikersantiksi puettu mallinukke ojensi kukat päivänsankarille Bertta Havun syntymäpäivänä.

 Pesulapäiväkirjasta saamme kuvan siitä, miten sotilaat saivat talvisodan ankarissa oloissa villaista ylle ja puhtaan paidan päälleen pesuloissa ja varushuollossa toimineiden lottien ja muiden naisten ansiosta.  Varushuoltoa ja pesulatoimintaa on käsitelty lottakirjallisuudessa ja lottamuistelmissa vähänlaisesti. Varushuolto sota-aikana ei ehkä ole tuntunut yhtä hohdokkaalta kuin lääkintä-, muonitus- kanslia- tai ilmavalvontalotan työ, mutta sillä on ollut suuri merkitys sotilaiden hyvinvoinnin kannalta.  

Bertta Havu ja ajomies lähdössä päiväkierrokselle kevättalvella 1940. Pyykkiä kuljetettiin reellä.

Bertta Havu ja ajomies lähdössä päiväkierrokselle kevättalvella 1940. Pyykkiä kuljetettiin reellä.