Lottamuseo on museoammatillisesti hoidettu erikoismuseo

Leipämuotit kovassa käytössä

Lottien leivontaurakka – jopa 100.000 kiloa leipää päivässä rintamalle

Kun Suomessa suunniteltiin syksyllä 1938 mahdollisen sota-ajan ruokahuoltoa, huolta aiheutti kenttäarmeijan varustaminen leivällä. Puolustusministeriö tiedusteli Lotta Svärd -järjestöltä, suostuisiko se hoitamaan ruisleivän leipomisen. Ministeriö halusi hajauttaa leivonnan ympäri Suomea, sillä pelättiin kaupungeissa olevien suurten leipomoiden joutuvan toimintakyvyttömiksi mahdollisten sodan aikaisten sähkökatkosten vuoksi. Leivän valmistaminen puolustusvoimien omien kenttäleipomoiden turvin olisi puolestaan vaatinut suuria perustamiskustannuksia.

Lotta Svärd -järjestö hyväksyi puolustusministeriön ehdotuksen. Tämän jälkeen suunniteltiin, missä lottapiireissä leivonta tapahtuisi ja miten leipä kuljetettaisiin eteenpäin. Päävastuun toiminnan koordinoinnista kantoi keskusjohtokunnan sihteeri Irma Turunen. Hän hoiti myös laajat leipomistyötä koskevat neuvottelut lottapiirien kanssa.

Lotat selvittivät kussakin piirissä leipomiseen soveltuvat rakennukset. Leivän leivonta suoritettiin pääasiassa yksityisissä taloissa. Niissä tuli olla sopiva uuni, eivätkä ne saaneet olla pitkien taipaleiden tai vaikeiden teiden takana. Kukin lottapiiri piirrätti valituista taloista kartan, josta liikenneyhteydet kävivät selväksi. Piireissä laadittiin myös leipomistaulukko, josta kävi ilmi kunkin paikallis- ja kyläosaston leipomiskyky.

Lotat leipoivat leipää ylimääräisten kertausharjoitusten ja talvisodan ajan. Esimerkiksi koko talven 1939 lottapiirit leipoivat yhteensä 81.000 kiloa, alussa jopa 103.000 kiloa päivässä. Tämä valtava leivontaurakka suoritettiin palkattomana lottatyönä. Puolustusvoimat korvasi leivän leivonnasta tulleet muut kustannukset.

Syksyllä 1939 puolustusministeriön antamien ohjeiden mukaan leivän tuli olla ohutta, hapanta, rukiista sotilasleipää, joka oli muodoltaan neliskulmaista ja kooltaan noin 25 x 25 cm. Leipä oli pakattava puolustusministeriön luovuttamiin kartonkilaatikoihin, joihin mahtui noin 17 kiloa leipää. Pohjois-Savon piiri sai maakunnallisen tavan mukaisesti leipoa pehmeitä limppuja.

Urakka organisoitiin niin, että eri pitäjiin perustettiin erityisiä leipomaryhmiä tai työvuorot järjestettiin kyläosastojen kesken. Käytettävissä olivat lähinnä suurimpien talojen leivintuvat valtavine uuneineen. Kun muutamat kaupunkiosastot määrättiin myös leipomaan, ne vuokrasivat ison ”pakarin” tai sairaalan tai kunnalliskodin uunin paistamista varten. Tuolloin ei ollut kyse pikkuisista taikinoista, vaan valtavissa tiinuissa olleista taikinoista, joiden alustaminen oli rankkaa työtä.

Lottien leivontaurakka päättyi talvisodan loputtua maaliskuun puolivälissä 1940. Jauhot, työvälineet ja tarvikkeet varastoitiin leivontapaikkojen läheisyyteen. Puolustusministeriön ohjeen mukaan leivonta oli tarvittaessa aloitettava uudelleen. Jatkosodan alkaessa leivän valmistus alkoikin jälleen. Leipää tehtiin 60 000 kiloa päivässä. Määrä väheni sitä mukaa, kun leipomot pystyivät ottamaan vastuuta leivän valmistamisesta. Lottien leivontatyö loppui vähitellen vuoden 1942 aikana.

 

V43_159Muonituslotat leipomassa leipää 2 II

 

Lotta Svärd -järjestön jäsenet leipoivat, leipätehtaiden ohella, suuret määrät leipää ylimääräisten kertausharjoitusten ja talvisodan aikana. Lotat leipoivat sekä neliön- että ympyränmuotoisia ruisleipiä. Neliön muotoiset olivat puolustusministeriön antamien ohjeiden mukaisia ja leipien pakkaamista silmällä pitäen parempia. Neliömäisten leipien pakkaaminen neliönmallisiin laatikoihin täytti tilan tarkasti.

 

 

 

E488_1a (2) II

Kuvassa oleva leipämuotti on ollut sodan aikana käytössä Huittisissa. Siellä K. Virtasen kauppa oli mukana järjestämässä rintamaleivän hankintaa ja toimituksia. K. Virtasen kauppa oli välistyspaikkana silloin, kun leipien leivonnassa tarvittavat jauhot ja formujen mittoihin mitoitetut litteinä olleet pahvilaatikot jaettiin leipojille ja silloin, kun taloissa leivotut, pitkissä vartaissa kuivatut ruisleivät tuotiin pahvilaatikoihin pakattuina punnittaviksi ja edelleen rintamalle toimitettaviksi. Jauhojen jakamisen yhteydessä hoidettiin myös leipämuottien jakaminen. K. Virtasen makasiinirakennuksessa yksi lotta ja yksi sotilaspoika hoitivat leipien punnitsemisen ja kirjoittivat laatikoihin lähetyslipukkeet. Leivät toimitettiin Äetsän asemalle, josta ne lähetettiin rintamalle.

 

 

E96_1 Leipävati II

 

Lotta Svärd -järjestö sai Lotan päivänä 1940 vastaanottaa puolustusministeriön intendenttiosastolta lahjana hopeisen leipäkorin sen johdosta, että useat lottapiirit leipoivat Suomen armeijalle huomattavat määrät leipää ennen talvisotaa ja sen aikana. Leipäkoriin on kaiverrettu omistuskirjoituksen ohella leipomiseen osaa ottaneiden piirien nimet: Varsinais-Suomi, Etelä-Häme, Satakunta, Pohjois-Uusimaa, Pohjois-Häme, Etelä-Pohjanmaa, Jyväskylä, Pohjois-Savo, Oulu ja Raahe.