Lottamuseo on museoammatillisesti hoidettu erikoismuseo

Lottakaulaliinat ja huivit

Lottakaulaliina jokaista lottaa somistamaan!

E1053_1 Lotta Svärd huivi (4) kotisivut

Lottien ulkopukeutumiseen ei alun perin kuulunut kaulaliinaa tai huivia. Kaulaliinan tarpeellisuuden nosti esiin Lotta Svärd Pohjois-Uudenmaan piirijärjestön vuosikokouksessa helmikuussa 1938 lottajärjestön tyttötyön johtaja, opettaja Saara Forsius. Hän toimi Pohjois-Uudenmaan lottapiirin jäsenenä vuosina 1936-1944. Forsius suositteli lotille yhtenäisen kaulaliinan käyttöönottoa. Perustelut olivat käytännöllisiä ja esteettisiä. Kaulaliina oli ensinnäkin välttämätön kylminä vuodenaikoina. Kaulaliinasta olisi hyötyä myös lottapuvun valkoisten kaulusten suojana. Kaulaliina oli lisäksi ”piirteitämme pehmentävä” asuste. Lottien koolla ollessa nähty kaulaliinakirjavuus ei Forsiuksen mielestä ollut piristävää, vaan häiritsi kokonaisuutta. Forsiuksen mukaan ”paljon käytetty valkoinen kaulaliina” tosin kohotti lotan ulkoasun juhlavuutta, mutta ei ollut asiallinen ulkomuonituksissa, matkoilla yms. tilanteissa.

Forsius suositteli lotille niin talvella kuin kesällä käytettävää, reipastyylistä ja hinnaltaan edullista kaulaliinaa. Kaulaliinan piti sopia sekä arkeen että juhlaan. Forsius ehdotti väriksi mantteliin sopivaa vihertävänharmaata. Koristekuvioiksi hän suositteli esimerkiksi lottapiirien värejä kapeina raitoina tai lottamerkkiä. Forsius ehdotti, että Pohjois-Uudenmaan piirijärjestö valmistuttaisi kaulaliinoja malliksi ja anoisi keskusjohtokunnalta lupaa saada hankkia ja välittää niitä muille piireille. Myyntivoitoista piiri luovuttaisi sovittavan prosentin Lotta Svärd keskusjohtokunnalle.

Lottakaulaliinasta tuli Lotta Svärd Pohjois-Uudenmaan piirin myyntituote. Kaulaliina oli pitkänomainen, 25 cm leveä, 107 cm pitkä ja väriltään siniharmaavalkoinen. Koristekuvioina olivat tummansiniset Lotta Svärd -tunnukset ja viiva-aiheet sekä neliöt ja heraldiset ruusut liinan päissä. Keskiosa oli koristelematon. Liinan materiaali oli keinokuitua. Lottakaulaliinaa mainostettiin Lotta Svärd -lehdessä lauseella ”Lottakaulaliina jokaista lottaa somistamaan”. Kaulaliinan hinta vuonna 1944 oli 50 markkaa.

Lottakaulaliinasta ei ole mainintoja Lotta Svärd järjestön säännöissä ja ohjeissa, vaikka ohjeissa muuten kerrotaan hyvinkin tarkasti, millaisia lottien sisä- ja ulkopuvun ja niihin kuuluvien asusteiden tuli olla. Kaulaliinan hankinta jäi vapaaehtoiseksi, eivätkä kaikki lotat sitä koskaan itselleen ostaneet. Lottakaulaliinoja näkyy valokuvissa harvoin, joten siitä ei tullut lottien ulkoasua yhtenäistävää elementtiä.

Lottakaulaliinoista kudotun maton tarina

 Lottakaulaliinoista kudottu matto lahjoitettiin Lottamuseon kokoelmiin vuonna 2015. Maton on kutonut 1960-luvulla entinen muonituslotta. Matonkutoja, hänen äitinsä ja neljä sisartaan olivat kaikki olleet aktiivisesti mukana lottatoiminnassa. Yksi sisarista oli lottajärjestön lakkautusta (23.11.1944) edeltävinä kuukausina ja viikkoina komennuksella Lotta Svärd keskusjohtokunnan toimistopäällikön apulaisena Helsingissä ja mukana järjestön omaisuuden selvitystyössä. Hänen huostaansa jäi tuntemattomasta syystä suuri määrä myymättömiä lottakaulaliinoja. Niistä kudottiin myöhemmin matto, jota ei ole kuitenkaan käytetty lattiamattona. Matto on säilynyt suvussa muistoesineenä perheen naisten lottatoiminnasta ja lottajärjestön lakkautuksesta.

E1231_1 Matto (2) kotisivut

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lottahuivit

Lottakaulaliinan lisäksi lottajärjestön myyntituotteisiin on kuulunut kolmionmuotoisia keinokuituhuiveja. Huiveja koristavat tummansiniset raidat ja tummansiniset Lotta Svärd -tunnukset. Huivin alanurkassa oleva tunnuskuvio on isompi ja ilman tekstiä. Pienemmissä tunnuksissa on nimi Lotta-Svärd.

R158 LS huivi (3) kotisivut