Lottamuseo on museoammatillisesti hoidettu erikoismuseo

Muistoja Viipurista

Viipuri-rasia ja viipurilainen raitiovaunupoletti

E1045_1 Viipuri rasia

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pyöreän puurasian kanteen on kuvattu Viipurin pyöreä torni. Rasian pohjaan on tehty merkintä ”Viipuri”. Siro rasia lienee valmistettu matkamuistoesineeksi. Tähän viittaa pohjaan liimattu paperilapun pala, jossa on lyijykynällä kirjoitettu hinta 28 markkaa. Esine on kuulunut Viipurissa syntyneelle lotalle.

Viipuri oli 1930-luvulla Suomen toiseksi suurin ja samalla Suomen kansainvälisin kaupunki. Vuonna 1939 viipurilaisia oli 83 000. Suurin osa Viipurin asukkaista oli suomenkielisiä. Ruotsinkielisiä oli runsas kolme prosenttia, venäjänkielisiä noin kolme prosenttia ja saksankielisiä noin prosentti koko asukasmäärästä. Myös kaupungin monet uskontokunnat ja monipuolinen kulttuurielämä kertovat kansainvälisyydestä. Pyöreä torni on Viipurin kaupunginmuuriin aikoinaan kuulunut tykkitorni, joka sijaitsee Viipurin kauppatorilla. Torni rakennettiin vuosina 1547-1550 kaupunginmuurin vahvistukseksi Karjaportin viereen. Vuonna 1923 torni sisustettiin kahvila-ravintolaksi. Tornissa oli myös Viipurin historiaa esitteleviä seinämaalauksia ja museohuone.

V 241_221

 

 

 

 

 

 

 

 

Puurasian sisältä löytyy viipurilainen raitiovaunupoletti. Soikeassa metallipoletissa on teksti ”WIIPURIN MATKAMERKKI RAITIOTIET” ja toisella puolella sama ruotsiksi ”SPÅRVAGNARNA RESPOLETT WIBORG”. Raitiovaunut kulkivat Viipurissa vuosina 1912-1944 ja 1946-1957. Linjoja oli enimmillään kolme. Ennen sotia raitiovaunun käyttäjiä oli Viipurissa 17 000 henkeä päivässä.

Raitiovaunuliikennöitsijöinä Viipurissa toimivat yksityiset yhtiöt, Viipurin kaupunki ja Neuvostoliiton valtio. Talvisodan sytyttyä raitiovaunuliikenne Viipurissa loppui joulukuussa 1940. Maaliskuussa 1941 Suomi joutui luovuttamaan Viipurin Neuvostoliitolle. Jatkosodan alussa elokuussa 1941 suomalaiset valtasivat Viipurin takaisin, ja kaupunkiin alkoi saapua ensin suomalaisia sotilashenkilöitä ja rakennustyömiehiä ja myöhemmin myös siviilejä. Kaupunkia kunnostettiin ja elämä alkoi normalisoitua. Toukokuussa 1943 vihreät raitiovaunutkin olivat taas liikenteessä. Raitiovaunujen matkustajamäärä oli 8000 henkeä päivässä.

E1045_1 Viipuri rasia poletti

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Raitioliikenne lopetettiin kesäkuussa 1944, jolloin alkaneissa taisteluissa Neuvostoliitto otti Viipurin taas haltuunsa. Syyskuussa 1944 allekirjoitetun Moskovan välirauhansopimuksen perusteella Viipuri siirtyi Neuvostoliitolle. Raitioliikenne käynnistettiin kaupungissa syksyllä 1946, mutta lopetettiin vuonna 1957.

V 241_228