Lottamuseo on museoammatillisesti hoidettu erikoismuseo

Lottamuseon esinekokoelma on inventoitu – muutto uusiin säilytystiloihin alkaa keväällä 2018

Vuonna 1996 Tuusulassa yleisölle ovensa avanneen Lottamuseon kokoelmiin on saatu museon olemassaoloaikana lahjoituksina noin 10 000 esinettä. Vuosina 2015-2016 esineistö on inventoitu.

Inventoinnin yhteydessä Lottamuseon tutkijat arvottivat esinekokoelman ydinkokoelmaan, peruskokoelmaan ja opetuskokoelmaan. Arvottaminen tapahtui määrittelemällä esineiden museoarvo. Museoarvo tarkoittaa esineen merkitystä museon tallentaman lotta-aiheen kannalta. Esineen harvinaisuus, sen historiasta ja taustasta olemassa olevat tiedot, esineen kunto ja käyttömahdollisuudet otettiin arvioinnissa huomioon.

Ydinkokoelmaan ja peruskokoelmaan kuuluvat esineet tullaan siirtämään sähköisesti luetteloituina ja valokuvattuina Museovirastolta vuokrattuihin tiloihin. Uusissa säilytystiloissa kullekin esineryhmälle voidaan taata asianmukaiset ja turvalliset säilytysolosuhteet. Esineiden muutto alkaa keväällä 2018. Esineet säilyvät edelleen Lottamuseon omistuksessa ja hallinnassa.

Opetuskokoelma, johon kuuluvat museo-opetuksessa, esityksissä ja rekvisiittana usein käytetyt esineet, tullaan säilyttämään Lottamuseossa Tuusulassa. Samoin nykyiseen perusnäyttelyyn kuuluva keskeinen lottaesineistö tulee säilymään paikallaan näyttelyssä.

Inventoinnin yhteydessä kokoelmiin kuuluneita esineitä, jotka eivät liity lotta-aiheeseen, on siirretty lahjoittajilta lupaa kysyen muihin ammatillisesti hoidettuihin kulttuurihistoriallisiin museoihin.

Eräissä ammatillisesti hoidetuissa museoissa ja lottaperinneyhdistyksissä on ollut tarvetta saada omaan näyttelyyn tai esityksiin lottapukuja ja asusteita. Opetuskokoelmasta on pystytty luovuttamaan jonkin verran pukuja ja asusteita myös näille tahoille, mutta Lottamuseon oma käyttö on silti ensisijalla.

Huonokuntoisia ja muille kokoelmaesineille vaarallisiksi todettuja esineitä (likaiset, rikkinäiset, homevaara, hapertuneisuus) on poistettu kokoelmasta kokonaan. Poistetut esineet on ensin dokumentoitu kirjallisesti ja kuvaamalla, ja niille on yritetty löytää mahdollisuuksien mukaan jatkokäyttöä. Esimerkiksi osa poistetuista huonokuntoisista lottapuvuista on jatkanut elämäänsä, kun puvun hyväkuntoiset osat on käytetty käsityöntekijöiden Lottamuseon museokauppaan valmistamiin uusiotuotteisiin.

Tauko lahjoitusten vastaanotossa 1.1.2018-31.12.2019

Lottamuseon esine- ja asiakirjakokoelmat on inventoitu vuosina 2016-2017. Esinekokoelmat siirretään uusiin ja asianmukaisiin säilytystiloihin. Muutto alkaa vuoden 2018 alussa. Kokoelmien siirtoon liittyy esineiden valokuvaus, luettelointi sähköiseen tietokantaan, pakkaaminen ja kuljetukset. Museon rajallisten henkilöresurssien vuoksi keskeytämme uusien esine-, asiakirja- ja valokuvalahjoitusten vastaanoton vuosiksi 2018-2019. Jos lahjoitusasiallanne on kiire, pyydämme Teitä kääntymään paikallisten museo- ja arkistotoimijoiden puoleen.

Tutkijapalvelut

Lottamuseon asiakirja-arkistosta on inventoinnin yhteydessä siirretty kaikki laajemmat Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokuntaa, piirejä ja osastoja koskevat arkistokokonaisuudet Kansallisarkistoon. Kansallisarkistossa sijaitsee Suomen laajin Lotta Svärd -järjestöä ja sen jäsenistöä koskeva arkisto.

Lottamuseon asiakirja-arkistosta löytyy lottajärjestön julkaisuja, järjestötoimintaan liittyviä kaavakkeita, lottalauluja ja nuotteja, kurssiaineistoja, lottien muistoalbumeja ja muistelmia, lottien kirjeenvaihtoa ja yksittäisten lottien toimintaa liittyviä asiakirjakokoelmia. Arkistoon on talletettu myös Suomen Naisten Huoltosäätiön sekä Työmaahuollon ja sen sisaryritysten toimintaan liittyvää aineistoa. Tutkijoiden on mahdollista tutustua aineistoihin museon tiloissa etukäteen sovittuina aikoina. Mahdollisuutemme auttaa varsinaisessa tutkimustyössä ovat rajalliset, ja Lottamuseon tutkijan suorittama yli puoli tuntia kestävä tutkimustyö on maksullista.  Asiakkaat voivat tutustua Lottamuseon käsikirjastossa olevan lähdekirjallisuuteen etukäteen sovittuina aikoina. Kirjoja ei lainata kotiin.

Valokuvapalvelumme toimii vuosina 2018-2019 rajoitetusti. Lottamuseon valokuvakokoelmaa ei ole inventoitu, ja vain pieni osa kuvista on digitoitu ja luetteloitu. Lotta-aiheisia valokuvia löytyy esimerkiksi puolustusvoimien SA -kuvapalvelusta. 

Asiakaskyselyt

Vastaamme asiakaskyselyihin kahden viikon kuluessa kysymyksen saapumisesta. Lottamuseon verkkosivuille on tulossa alkuvuodesta 2018 palsta ”Usein esitetyt kysymykset”, joka toivottavasti auttaa tavallisimmissa tiedontarpeissa. Arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteisestä Finna-tietokannasta  voi hakea tietoa Lotta Svärd piirijärjestöjen ja paikallisosastojen toimintaa koskevista historiateoksista. Keskeisiä lähdekirjoja voi tiedustella kirjastoista:

Koskimies Airi ja Rafael: Suomen lotta. Oy Weilin + Göös Ab 1964.

Lukkarinen Vilho: Suomen lotat. Lotta Svärd -järjestön historia. WSOY 1981.

Latva-Äijö Annika: Lotta Svärdin synty. Järjestö, armeija, naiseus 1918-1928. Otava 2004.

Kinnunen Tiina: Kiitetyt ja parjatut. Lotat sotien jälkeen. Otava 2006.

Pohls Maritta ja Latva-Äijö Annika: Lotta Svärd. Käytännön isänmaallisuutta. Otava 2009.

Lottapukujen lainaus ja vuokraus

Lottamuseolla ei ole lainattavia tai vuokrattavia lottapukuja.