Minkä lotta-aiheisen kirjan haluaisit lukea?

Arkisto

Lottamuseo järjestää jälleen keväällä online-lukupiirejä, joissa luetaan lotta-aiheista kirjallisuutta. Auta meitä valitsemaan kirjat uusia lukupiirikertoja varten ja äänestä suosikkiasi! Äänestykseen pääset tästä. Äänestys on käynnissä 7.2. saakka. Lukupiirikirjoiksi ovat ehdolla: Jörn Donner: Angelan sota (1976) Romaani kotirintamasta vuosina 1940-44, moraalisesta kriisistä joka kärjistyi Suomessa Kannaksen murtuessa. Lääkintälotta Angela Andersin rakastuu saksalaiseen haavoittuneeseen, jonka jälkeen häntä…

Aira Samulin valittu Vuoden 2021 Lotaksi

Arkisto

  Lotta Svärd Säätiö on valinnut Vuoden 2021 Lotaksi tanssinopettaja ja yrittäjä Aira Samulinin. Lotta Svärd Säätiön Vuoden Lotta -tunnutus myönnetään lottatyössä ansioituneelle henkilölle tai lottahengessä uutterasti toisten hyväksi toimineelle suomalaiselle naiselle. Samulin on tehnyt aktiivista mielenterveystyötä sekä nuoriso- ja vanhustyötä läpi elämän. Lottien aloittama työ jatkuu edelleen ja vuonna 2021 tulee kuluneeksi 100 vuotta…

Koronarajoitukset Lottamuseolla

Arkisto

Koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi Uudellamaalla on astunut voimaan uusia rajoituksia. Koronarajoitusten puitteissa Lottamuseon ulkonäyttely ja museokahvila Lottakanttiini ovat avoinna vain yksittäisille kävijöille. Valitettavasti näissä olosuhteissa emme voi palvella kokousryhmiä, eikä museokahvila Lottakanttiini voi myydä ryhmäpalveluita. Noudatamme näitä rajoituksia vuoden 2020 loppuun saakka.

Hanki itsellesi tai lahjaksi uniikki Lotta Svärd 100 vuotta -seinäkalenteri Lottapuodista!

Arkisto

Hanki itsellesi tai lahjaksi uniikki Lotta Svärd 100 vuotta -seinäkalenteri Lottapuodista! Lotta Svärd -järjestön perustamisesta tulee vuonna 2021 kuluneeksi 100 vuotta. Kalenterissa on neljätoista (14) kuukautta (marraskuu 2020 – joulukuu 2021) ja neljätoista Lotta-aiheista kuvaa kuvateksteineen Lottamuseon arkistosta. Kalenteria on valmistettu rajoitettu erä. Lotta Svärd 100 vuotta -seinäkalenteri (A4) Lotta Svärd 100 vuotta -seinäkalenterin hinta…

Lottakanttiinin jouluherkut nyt tilattavissa ennakkoon

Arkisto

Joulun maistuvimmat herkut voi nyt tilata ennakkoon museokahvila Lottakanttiinista. Kaikki tuotteet on valmistettu sesongin parhaista raaka-aineista perinteisillä resepteillä. Tilauksen voi tehdä sähköpostitse kanttiini@lottamuseo.fi tai puhelimitse 09 274 1740. Viimeinen tilauspäivä on 15.12. Tilausten nouto Lottakanttiinista 11.-13.12 tai 18.-20.12. sopimuksen mukaan.   Tilaustuotteet Perinteiset joululaatikot (400g) 4,90€ -Lanttulaatikko (laktoositon, gluteeniton) -Porkkanalaatikko (laktoositon, gluteeniton) -Imelletty perunalaatikko (laktoositon) – Imelletty perunalaatikko…

Lukupiiri: Kyllikki Villan Tyttö sodassa

Arkisto

Haluatko  mielekästä tekemistä pimeneviin syysiltoihin? Lottamuseo järjestää online-lukupiirin, jossa luetaan Kyllikki Villan teos Tyttö sodassa, kenttälotan kirjeitä 1941-1944 (Like 2006). Kyllikko Villa oli 17-vuotias, kun hän lähti jatkosotaan viestilotaksi. Hän oli lottakomennuksella yhteensä kolme vuotta.  Tuona aikana hän piti päiväkirjaa ja oli ahkerassa kirjeenvaihdossa äitinsä kanssa. Näistä kirjeistä ja päiväkirjakatkelmista koottu Tyttö sodassa on dokumentti…

Jätä tervehdyksesi lotille ja pikkulotille

Arkisto

Lotta Svärd -järjestön perustamisesta tulee vuonna 2021 kuluneeksi sata vuotta. Juhlavuoden kunniaksi keräämme tervehdyksiä ja kiitoksia välitettäväksi lakkautetun lottajärjestön jäsenille, lotille ja pikkulotille. Julkaisemme tervehdyksiä/kiitoksia koko juhlavuoden ajan Lotta Svärd 100 -verkkosivustolla sekä sosiaalisen median kanavissamme. Lisäksi koostamme juhlavuonna kiitoksista / tervehdyksistä lotille ja pikkulotille postitettavan kirjeen. Jätä tervehdyksesi / kiitoksesi yhteydenottolomakkeella, joka löytyy verkko-osoitteesta…

Odotettu, Lotta Svärd 100 vuotta yhteiskuntavastuuta -kirjanen on nyt julkaistu

Arkisto

Uutta Lottapuodissa! Odotettu, Lotta Svärd 100 vuotta yhteiskuntavastuuta -kirjanen on nyt julkaistu. Hinta 10€/kpl. Lotta Svärd 100 vuotta yhteiskuntavastuuta -kirjanen   Kirjanen käy läpi historiaa sadan vuoden ajalta Lotta Svärd -järjestöstä Suomen Naisten Huoltosäätiöön, Työmaahuolto Oy:hyn ja Lotta Svärd Säätiöön. Historiikki taskukoossa. 72 sivua. Kirjanen on Lotta Svärd Säätiön julkaisema. ”Nostalgiset Lotta Svärd -tuotteet vain…

Tuusulanjärven alueen museoissa vietetään Lasten museojuhlia 12.9.

Arkisto

Tervetuloa Lasten museojuhliin Tuusulanjärven museoihin lauantaina 12.9. klo 10-17! Tuusulanjärven alueen museot Ainola, Ahola, Halosenniemi, Lottamuseo, Taiteilijakoti Erkkola ja Aleksis Kiven kuolinmökki järjestävät lauantaina 12.9. yhteiset Lasten museojuhlat. Lasten museojuhlat ovat täynnä hauskaa tekemistä sekä mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa. Halosenniemessä on menossa mukana Tuusulan kirjastoauto Kirre. Koronapandemia asettaa haasteita, miten järjestää hauska ja turvallinen tapahtuma.…

Nostalgiset lottakuvat nyt Instagramissa

Arkisto

Lottajärjestön perustamisesta tulee kuluneeksi vuonna 2021 sata vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Lotta Svärd Säätiö on avannut Instagramtilin, jossa esitellään Lottamuseon valokuvakokoelmien ainutlaatuisia, ennen julkaisemattomia otoksia Lottamuseolla on merkittävä valokuvakokoelma, joka sisältää lähes 25 000 valokuvaa, monet niistä aikaisemmin julkaisemattomia. Kuvakokoelman moninaiset teemat heijastavat lottajärjestön huolto- ja avustustyön merkitystä niin sodan, kuin rauhankin aikana. Kuvien kautta lottajärjestössä toimineiden…

Lasten museojuhlat

Arkisto

Tuusulanjärven alueen museot Ainola, Ahola, Halosenniemi, Lottamuseo, Erkkola ja Aleksis Kiven kuolinmökki järjestävät lauantaina 12.9. klo 10-17 yhteiset Lasten museojuhlat. Lasten museojuhlissa on paljon hauskaa tekemistä kuten temppurata, taidepajoja, nukketeatteria, lastenkierroksia Lisäksi museoissa on paljon mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa. Halosenniemessä menossa mukana Tuusulan kirjastoauto Kirre. Lasten museojuhlien ohjelma on maksuton ja museoihin on maksuton sisäänpääsy…

Tuusulan Taiteiden Yö Lottamuseossa

Arkisto

. Tuusulan Taiteiden Yönä 28.8. on Lottamuseossa ja Museokahvila Lottakantiinissa monenlaista ohjelmaa. Lottamuseo tarjoaa mielenkiintoisia opastuksia ja viihdyttävää musiikkia. Museokahvila Lottakanttiinin herkkuja myynnissä myös puutarhan myyntipisteessä, jossa mm. Lottakanttiinin omaa hernerokkaa Alfa-keittimestä. Ohjelma Klo 18-23 Lottamuseo ja Museokahvila Lottakantiini avoinna yleisölle Lottamuseon ulkonäyttelyssä kurkistetaan sairasjunissa ja rautatieasemilla evakoiden apuna työskennelleiden lottien arkeen. Sairasjunien arki välittyy…

Tuusula-päivä Lottamuseossa

Arkisto

Tuusula-päivänä 22.7. Lottamuseo ja museokahvila Lottakanttiini ovat avoinna klo 9-18. Museoon on vapaa pääsy, Lotta Svärd ja Syväranta -ulkoilmailmaopastukset klo 10, 12, 14 ja 16. Lähtö kierroksille museon keskipihalta, lipputangon luota. Lisäksi lapsille on museon puutarhassa omatoimista kuvasuunnistusta. Museoissa noudatetaan turvaväleistä johtuvia kävijärajoituksia, joten päivän aikana kannattaa varautua jonottamiseen. Tervetuloa viettämään Tuusula-päivää Lottamuseolle!

Visit Lake Tuusula -bussilla Lottamuseolle

Arkisto

Nyt pääset kätevästi Lottamuseolle aivan oven viereen Visit Lake Tuusula -bussilla. Bussi kulkee Tuusulanjärven ympäri useiden museoiden, nähtävyyksien ja majoituskohteiden ohi. Bussi kulkee tänä vuonna 1.7.–30.8. ti–su Lippu on voimassa koko päivän ja voit nousta bussiin tai jäädä pois kyydistä niin monesti kuin haluat hop on hop off -tyylisesti. Koko kierros kestää n. 1, 5…

Uudistettu Lottakanttiini avaa ovensa 23.6.

Arkisto

Lottamuseo ja museokahvila Lottakanttiini on suljettu 18.6.-22.6.2020 välisenä aikana. Palvelemme asiakkaitamme jälleen 23.6. alkaen kesäaukioloaikojen puitteissa. Museokahvila Lottakanttiini on tarjonnut asiakkailleen nostalgista tunnelmaa ja perinteisillä resepteillä, paikan päällä, leivottuja herkkuja jo vuodesta 1996. Pienen tauon jälkeen Lottakanttiini avaa ovensa yleisölle jälleen tiistaina 23.6. täysin uudistettuna. Lottajärjestön perustamisesta tulee kuluneeksi vuonna 2021 sata vuotta. Juhlavuoden kunniaksi…

Ilmoita tuntemasi lotta tai pikkulotta Lottagalleriaan

Ajankohtaista

Lotta Svärd Säätiö ja Lottamuseo keräävät lakkautetun Lottajärjestön jäsenien, lottien ja pikkulottien, tarinoita Lottagalleriaan. Lottagalleria on verkkosivusto, jossa esitellään suurelle yleisölle laajasti lakkautetun Lottajärjestön jäseniä, lottia ja pikkulottia. Lottagallerian tarinoista ja henkilöesittelyistä välittyy Lottajärjestön jäsenten moninainen yhteiskuntavastuu, joka näyttäytyy niin sodan kuin rauhankin aikana laaja-alaisena huoltotyönä. Lottajärjestön perustamisesta tulee kuluneeksi vuonna 2021 sata vuotta. Juhlavuoden…

Palvelemme asiakkaitamme ti-su klo 9.00-18.00

Arkisto

Lottamuseo ja Museokahvila Lottakanttiini palvelevat asiakkaitaan jälleen tiistaista 2.6.2020 alkaen. Tällä hetkellä koronapandemian torjuminen vaati muun muassa 1-2 metrin turvavälin ihmisten liikkuessa julkisissa tiloissa ja tarkkaa käsihygieniaa. Jotta nämä kriteerit täyttyvät, olemme järjestäneet kanttiinipalvelut pääosin noutopalveluiksi. Turvavälien puitteissa museon sisääntuloaulassa on kahdeksan asiakaspaikkaa. Myös asiakas-WC:t ovat käytössä. Terassilla asiakkaiden käytössä on 16 pöytäpaikkaa. Puutarhasta löytyy…

Leikkipuiston alue

Arkisto

Syvärannan leikkipuisto valmistui kesäkuussa 2014. Alue on ollut aiemmin osa Syvärannan hyötypuutarhaa, johon kuului omenatarha, mansikkamaa, kasvimaa, perunamaita ja marjapensaita. Vielä 1950-luvulla Syvärannassa oli 100 pensasta punaisia viinimarjoja ja 60 mustaherukkapensasta. Tontin pohjoispäässä on sijainnut iso, lämmitettävä, eri osastoihin jaettu kasvihuone, jonka edessä oli kasvilavoja. Nykyään leikkipuiston takana on muistona menneestä pieniä kasvilavoja, joissa viljellään…

Ranta, rantasaunat ja laiturit

Arkisto

Lotta Svärd -järjestö rakennutti Syvärantaan vuonna 1937 uuden saunan, jossa on saunan ja pyykkituvan lisäksi kaksi asuinhuonetta. Aiempi iso, koristeellinen hirsisauna oli huonossa kunnossa ja purettiin. Syvärannan ranta ei ole koskaan ollut erityisen houkutteleva uimareille. Syväranta-nimi kuvaa huonosti rantaa, jossa vesi on matalalla ja pohja mutainen. Rannassa olikin pitkä puulaituri, jonka päässä oli kaksikerroksinen alun…

Ruotsin Majalta Ruotsin Maja

Arkisto

Vuonna 1940 sai Ruotsin lottajärjestön, Sveriges Lottakårerin, puheenjohtaja Maja Schmidt idean: Ruotsin lottajärjestö hankkisi varoja Suomen lottien hyväksi, ja varat käytettäisiin täydellisesti varustellun lepokodin rakentamiseen Suomen lotille. Majan suunnitelma toteutui vuotta myöhemmin, kun Ruotsin lottajärjestön edustajat lahjoittivat Ruotsin Majan Suomen lottien käyttöön. Rakennuksen asuintiloihin kuului yhdistetty kokoontumis- ja ruokasali, viisi kahden hengen huonetta ja yksi yhden…

Syvärannan puusto, ajotiet ja aidat

Arkisto

Syvärannan tontilla on aina kasvanut paljon lehtipuita: tammia, lehmuksia, vaahteroita ja pihlajia. Alkuperäinen pääajotie kulki nykyistä ajotietä etelämpänä. Ajotien takana tontin eteläreunassa sijaitsi tenniskenttä. Tontin eteläreunaa reunustavat korkeat kuuset ovat peräisin vanhasta kuusiaidasta. Kahden puolen rantatietä istutetut pitkät kuusiaidat suojasivat Syvärannan ylä- ja alatontteja vielä sodan jälkeen. Kuusiaita korvattiin vuonna 1953 metallisella verkkoaidalla ja myöhemmin…

Hämähäkinseittiportti

Arkisto

Lottamuseon Hämähäkinseittiportti on suomalaista käsityötä. Portti valmistettiin 1900-luvun alussa tamperelaisella T. Wikholmin metalliverstaalla. Hämähäkinseittiportti on saanut vaikutteita art nouveau -tyylistä. Belgiasta ja Ranskasta alkujaan oleva art nouveau kukoisti vuosina 1890 – 1905. Tyyli suosi kaarevaa, liikkeessä olevaa viivaa. Aiheet lainattiin usein kasvi- ja eläinmaailmasta. Tyypillisiä olivat kiemurtelevat kasvit, tyylitellyt kukat, hyönteiset ja riikinkukot. Hämähäkinseittiportti kertoo…

Muistopihlaja päärakennuksen erkkerin edustalla

Arkisto

Syreenimajaa vastapäätä olevalle nurmikolle on istutettu Susanna Melkisen muistopihlaja vuonna 1999. Edeltävänä vuonna kuollut Melkinen, os. Suomalainen, oli toiminut viestilottana. Susanna Melkinen oli käynyt kartanpiirtäjäkurssin ja toimi sotien jälkeen kartanpiirtäjänä. Hänen toiveensa oli, että hänen jäämistönsä varoilla ostettaisiin puu tai pensas Syvärannan puutarhaan. Muistolaattaa hän ei pitänyt tarpeellisena.

Sireenimaja

Arkisto

Syvärannan tila ja huvila olivat vuosina 1869-1922 yksityisten perheiden omistuksessa. Huvilanomistajat olivat varakkaita säätyläisiä, jotka oleskelivat huvilallaan vain osan vuodesta. Syvärannan rakennuksia myös vuokrattiin. Ensimmäinen tilalle rakennettu huvila sijaitsi sireenimajan kohdalla. Sireenimajan perustuksen yhteydessä vuonna 2011 paikalta kaivettiin esiin rakennuksen pohjaksi tunnistettu kivikehä, tulisijaan viittaava rakenne sekä muun muassa uunin kaakeleita, saviruukkujen paloja ja viinilasien…

Marmoriveistos Josefiina

Arkisto

Josefiinaksi kutsuttu marmoriveistos on tuotu Syvärantaan samaan aikaan kesällä 1905 kuin puutarhan suihkulähdeallas ja hämähäkinseittiportti. Syvärannan joulukuussa 1904 ostanut varakas Uschkoffin perhe kunnostutti puutarhan heti ensimmäisenä Syvärannan kesänään. Luonnollista kokoa oleva valkoinen marmoriveistos seisoo tummemman marmorijalustan ja betonisokkelin päällä. Veistos esittää naista antiikinaikaisessa asussa nojaamassa laakerinlehdin koristeltuun pilariin. Veistos ei esitä historiallista henkilöä tai tiettyä…

Keskikäytävä hämähäkinseittiportille

Arkisto

Syvärannan puutarhan keskikäytävä on sijainnut aina samalla paikalla ja päättynyt hämähäkinseittiporttiin. Hiekkakäytävää ovat reunustaneet suviruusu- ja leimukukkaistutukset. Vuonna 2011 hiekkakäytävää levennettiin ja istutukset poistettiin. Samalla avattiin poikittaiset hiekkakäytävät. Ne tehtiin 1920-luvun valokuvien perusteella. Lottaopistoaikana 1936-1944 hiekkakäytävälle oli pystytetty paljon nykyistä lipputankoa korkeampi lipputanko, jonka ympärille lotat kokoontuivat hartaustilaisuuksiin.

Suihkulähde

Arkisto

Puutarhan suihkulähdeallas valettiin 1900-luvun alussa hyvälaatuisesta betonista. Betonirakenteet ovat säilyneet hyvin näihin päiviin saakka. Altaan valu tehtiin muottiin, jonka jälkeen muotit purettiin ja altaan pinta rapattiin. Vesi suihkulähteeseen johdettiin paineella Syvärannan päärakennuksen vinttikerroksessa sijainneesta vesisäiliöstä. Suihkukaivossa yhdistyi suomalainen korkealaatuinen käsityö ja Euroopasta saadut tyylivaikutteet. Suihkulähteen keskelle oli sijoitettu kivi- ja näkinkenkämuodostelma, jota pitkin vesi valui.…

Lotta-patsas

Arkisto

Kuvanveistäjä Nina Sailon (1906-1998) ensimmäinen Lotta-patsas paljastettiin Lappeenrannassa vuonna 1985. Patsaan rahoitti raumalainen talousneuvos Pauli Talvio. Luonnollisen kokoinen pronssipatsas kuvaa lottaa talvimanttelissa ja matkavarusteet jalkojensa juuressa odottamassa kuljetusta komennukselle. Patsaan mallina oli rahoittaja Pauli Talvion vaimo Mirjami Talvio, joka oli toiminut sodan aikana lottana. Patsaasta teetettiin kaksi toisintoa 2000-luvun alussa, joista toinen sijoitettiin Turkuun Tuomaanpuistoon…

Mannerheim–patsas

Arkisto

Vapaaherra Carl Gustav Emil Mannerheim (1867-1951) oli Suomen marsalkka, valtionhoitaja ja tasavallan presidentti. Lottamuseon puutarhan Mannerheim-patsas on kopio kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen (1917-1996) suunnitteleman, Helsingissä sijaitsevan marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsaan päästä. Lottamuseon Mannerheim-patsas paljastettiin 12.5.2000. Ennen nykyistä sijoituspaikkaansa se oli pystytetty keskelle Lottamuseon suihkulähdettä, joka toimi kukkapenkkinä vuoteen 2014 asti.

Mankeliaitta ja mankeliaitan ympäristö

Arkisto

Mankeliaitaksi kutsutussa rakennuksessa on Lottamuseon ulkonäyttelytila. Siellä on sijainnut halkovaja ja vielä 1950-luvulla rantasaunalla pestyt lakanat mankeloitiin mankeliaitassa isolla kivimankelilla. Syvärannan väen lisäksi mankelia käyttivät naapurit. Rakennuksen toisessa päädyssä sijaitsi käymälärakennus. Mankeliaitan ympäristössä on sijainnut myös talouspiha, johon kuului liitereitä, sirkkeli, talli ja vaunuvaja. Syvärannan tilalla oli pitkään omat hevoset ja kuski. Sirkka-niminen hevonen kuljetti…

Kivikellari ja sen edessä oleva puusto

Arkisto

Syvärannan kivikellari kuuluu tontin vanhimpiin rakennuksiin. Kellarissa on säilytetty perunoita, omenoita ja vihanneksia. Ennen jääkaappiaikaa kellarissa säilytettiin myös Tuusulanjärvestä talvisin nostettuja jäälohkareita. Ne säilyivät sahajauhojen seassa sulamatta pitkälle kesään ja pitivät ruokatarvikkeet syömäkelpoisina. Kellarin edessä kasvaa vanhoja koivuja ja mäntyjä. Lähinnä Lottamuseon päärakennusta kasvava mänty oli Syvärannan vanhan huvilan tulipalon aikaan vuonna 1947 nuori puu.…

Valkoinen talo ja sen ympäristö Lottamuseon puutarhan puolella

Arkisto

Valkoiseksi taloksi kutsuttu talo on ollut valkoiseksi maalattu 1950-luvun alkupuolelta lähtien. Aiemmin taloa on kutsuttu keltaiseksi taloksi tai puutarhurin taloksi. Monia muutoksia kokenut hirsirakennus on tällä hetkellä Syvärannan tontin vanhin asuinrakennus. Se on seisonut paikallaan viimeistään 1900-luvun alusta. Talossa on asunut palkollisia, vuokralaisia ja talonmiesperheitä. Talon pohjoispuolella sijaitsee viehättävä kuisti värillisine lasiruutuineen. Kuistin edustalla kasvaa…

Lottamuseon pääsisäänkäynti ja sen puoleinen piha-alue

Arkisto

Syvärannan puutarha ja piha-alueet ovat muuttuneet aikojen kuluessa niin uusien käyttötarpeiden kuin puutarhamuotien mukaan. Nykyinen pääsisäänkäynti ja piha-alue olivat vanhassa Syvärannan huvilassa kyökin puolta ja takapihaa, josta ei ole olemassa valokuvia. Museotoiminta asettaa pääsisäänkäynnin puoleiselle piha-alueelle omat vaatimuksensa. Parkkipaikkoja on lisätty, ja niiden ympärille istutettu marja-aroniapensaita ja koivuangervoja. Alaparkkipaikan takana oleva rakennus on traktoritalli. Museon…

Syvärannan päärakennus

Arkisto

Syvärannan nykyinen päärakennus rakennettiin vuosina 1994-1995. Sen suunnitteli arkkitehtitoimisto Irmeli ja Markus Visanti. ”Syvärannan Lottakoti” avattiin yleisölle Lotan päivänä 12.5.1996. Se oli tarkoitettu entisten lottien kokoontumispaikaksi ja näyttelytilaksi. Nykyään rakennuksessa toimii ammatillisesti hoidettu kulttuurihistoriallinen Lottamuseo. Lottamuseon päärakennus muistuttaa paikalle 1800-luvulla rakennettua Syvärannan tornihuvilaa, joka tuhoutui tulipalossa 1.4.1947. Uusi päärakennus ei ole vanhan kopio. Suurin ero…

Kesän yleisöopastukset

Arkisto

Valtioneuvoston ohjeistuksen mukaan Lottamuseo ja museokahvila Lottakanttiini on suljettu 31.5.2020 asti. Palvelemme asiakkaitamme jälleen 2.6.2020 alkaen. Noudatamme toiminnassamme 50 hengen kokoontumisrajoitusta, tehostettua hygieniaa, säädettyjä turvavälejä ja muita tarpeellisia toimenpiteitä. Poikkeusoloista huolimatta haluamme tarjota asiakkaillemme turvallisen ja miellyttävän elämyksen Lottamuseossa, museokahvila Lottakanttiinissa ja puutarhassamme. Avoimet yleisöopastukset 2.6.2020 alkaen kaikkina aukiolopäivinä klo 14. Opastukselle ilmoittautuminen museon ala-aulan infopisteeseen.…

Lottakanttiinista lounasta noudettuna tai kotiinkuljetuksella

Arkisto

Museokahvila Lottakanttiinista lounasta noudettuna tai kotiinkuljetuksella torstaista 19.3. alkaen Koronavirustartuntojen ennaltaehkäisemiseksi ja erityisesti riskiryhmien suojelemiseksi Lottamuseo ja museokahvila Lottakanttiini on toistaiseksi suljettu. Museokahvila Lottakanttiinin toimintaa on pyritty mukauttamaan vallitseviin olosuhteisiin. Niinpä torstaista 19.3. eteenpäin Lottakanttiinista voi tilata itse lämmitettäviä lounasannoksia noudettuna tai kotiin kuljetettuna lähialueille (Tuusula, Kerava, Järvenpää). Lottajärjestön toiminnan ytimessä oli aikoinaan monipuolinen avustus-…

Peruttu: Talven yleisöopastukset

Arkisto

Peruttu: Museo-opastus Lottamuseo noudattaa hallituksen suositusta ja peruuttaa kaikki yleisötapahtumansa toukokuun loppuun saakka. Lottamuseon näyttelyitä täydentämään on tehty monipuolinen opastus. Lottien historia, järjestön toiminta ja symbolit avautuvat tätä kautta museon kävijöille. Erityisesti opastuksella tutustutaan lääkintälottien työhön ja kokemuksiin, sairaiden ja haavoittuneiden auttamiseen. Yksittäisten lottien tarinat vievät museokävijän lääkintäkursseilta ensiapupisteisiin ja aina kenttäsairaaloihin saakka. Kesto: n.…

Kokoelmatyön kuulumisia

Arkisto

Lottamuseo tallentaa, tutkii, säilyttää ja asettaa näytteille Lotta Svärd -järjestön ja erityisesti yksittäisten lottien kulttuuriperintöä. Suurin osa museon esine-, arkisto- ja valokuvakokoelmista liittyy Lotta Svärd -järjestön ja lottien toimintaan vuosina 1921-1944. Tallennettaviin aiheisiin kuuluu myös lottina toimineiden naisten elämä järjestön lakkautuksen jälkeen, lottakuvan muutokset julkisuudessa, lottatutkimus, lottaperinnetyö ja lotta-aiheinen historiakulttuuri.

Lotta Latu – talvilomaviikolla koululaisille tekemistä Lottamuseossa

Arkisto

Talvilomaviikolla 18.-23.2. on koululaisilla vapaa pääsy Lottamuseon näyttelyihin. Museon näyttelyissä kiertää tehtävärata Lotta Latu, jonka voi suorittaa omatoimisesti museon aukioloaikana. Tehtäväradalla selviää muun muassa, miten hiihtomerkki suoritettiin, minkälaisilla varusteilla ennen vanhaa hiihdettiin ja miten hiihtoretkeen tuli valmistautua. Tehtäväradan suorittaneille luvassa pieni palkinto. Talvilomaviikon tiistaina 18.2. on klo 13 draamaopastus Sairasjunan matkassa. Opastuksen aikana lottakomennukselle ja…