Leikkipuiston alue

Arkisto

Syvärannan leikkipuisto valmistui kesäkuussa 2014. Alue on ollut aiemmin osa Syvärannan hyötypuutarhaa, johon kuului omenatarha, mansikkamaa, kasvimaa, perunamaita ja marjapensaita. Vielä 1950-luvulla Syvärannassa oli 100 pensasta punaisia viinimarjoja ja 60 mustaherukkapensasta. Tontin pohjoispäässä on sijainnut iso, lämmitettävä, eri osastoihin jaettu kasvihuone, jonka edessä oli kasvilavoja. Nykyään leikkipuiston takana on muistona menneestä pieniä kasvilavoja, joissa viljellään…

Ranta, rantasaunat ja laiturit

Arkisto

Lotta Svärd -järjestö rakennutti Syvärantaan vuonna 1937 uuden saunan, jossa on saunan ja pyykkituvan lisäksi kaksi asuinhuonetta. Aiempi iso, koristeellinen hirsisauna oli huonossa kunnossa ja purettiin. Syvärannan ranta ei ole koskaan ollut erityisen houkutteleva uimareille. Syväranta-nimi kuvaa huonosti rantaa, jossa vesi on matalalla ja pohja mutainen. Rannassa olikin pitkä puulaituri, jonka päässä oli kaksikerroksinen alun…

Ruotsin Majalta Ruotsin Maja

Arkisto

Vuonna 1940 sai Ruotsin lottajärjestön, Sveriges Lottakårerin, puheenjohtaja Maja Schmidt idean: Ruotsin lottajärjestö hankkisi varoja Suomen lottien hyväksi, ja varat käytettäisiin täydellisesti varustellun lepokodin rakentamiseen Suomen lotille. Majan suunnitelma toteutui vuotta myöhemmin, kun Ruotsin lottajärjestön edustajat lahjoittivat Ruotsin Majan Suomen lottien käyttöön. Rakennuksen asuintiloihin kuului yhdistetty kokoontumis- ja ruokasali, viisi kahden hengen huonetta ja yksi yhden…

Syvärannan puusto, ajotiet ja aidat

Arkisto

Syvärannan tontilla on aina kasvanut paljon lehtipuita: tammia, lehmuksia, vaahteroita ja pihlajia. Alkuperäinen pääajotie kulki nykyistä ajotietä etelämpänä. Ajotien takana tontin eteläreunassa sijaitsi tenniskenttä. Tontin eteläreunaa reunustavat korkeat kuuset ovat peräisin vanhasta kuusiaidasta. Kahden puolen rantatietä istutetut pitkät kuusiaidat suojasivat Syvärannan ylä- ja alatontteja vielä sodan jälkeen. Kuusiaita korvattiin vuonna 1953 metallisella verkkoaidalla ja myöhemmin…

Hämähäkinseittiportti

Arkisto

Lottamuseon Hämähäkinseittiportti on suomalaista käsityötä. Portti valmistettiin 1900-luvun alussa tamperelaisella T. Wikholmin metalliverstaalla. Hämähäkinseittiportti on saanut vaikutteita art nouveau -tyylistä. Belgiasta ja Ranskasta alkujaan oleva art nouveau kukoisti vuosina 1890 – 1905. Tyyli suosi kaarevaa, liikkeessä olevaa viivaa. Aiheet lainattiin usein kasvi- ja eläinmaailmasta. Tyypillisiä olivat kiemurtelevat kasvit, tyylitellyt kukat, hyönteiset ja riikinkukot. Hämähäkinseittiportti kertoo…

Muistopihlaja päärakennuksen erkkerin edustalla

Arkisto

Syreenimajaa vastapäätä olevalle nurmikolle on istutettu Susanna Melkisen muistopihlaja vuonna 1999. Edeltävänä vuonna kuollut Melkinen, os. Suomalainen, oli toiminut viestilottana. Susanna Melkinen oli käynyt kartanpiirtäjäkurssin ja toimi sotien jälkeen kartanpiirtäjänä. Hänen toiveensa oli, että hänen jäämistönsä varoilla ostettaisiin puu tai pensas Syvärannan puutarhaan. Muistolaattaa hän ei pitänyt tarpeellisena.

Sireenimaja

Arkisto

Syvärannan tila ja huvila olivat vuosina 1869-1922 yksityisten perheiden omistuksessa. Huvilanomistajat olivat varakkaita säätyläisiä, jotka oleskelivat huvilallaan vain osan vuodesta. Syvärannan rakennuksia myös vuokrattiin. Ensimmäinen tilalle rakennettu huvila sijaitsi sireenimajan kohdalla. Sireenimajan perustuksen yhteydessä vuonna 2011 paikalta kaivettiin esiin rakennuksen pohjaksi tunnistettu kivikehä, tulisijaan viittaava rakenne sekä muun muassa uunin kaakeleita, saviruukkujen paloja ja viinilasien…

Marmoriveistos Josefiina

Arkisto

Josefiinaksi kutsuttu marmoriveistos on tuotu Syvärantaan samaan aikaan kesällä 1905 kuin puutarhan suihkulähdeallas ja hämähäkinseittiportti. Syvärannan joulukuussa 1904 ostanut varakas Uschkoffin perhe kunnostutti puutarhan heti ensimmäisenä Syvärannan kesänään. Luonnollista kokoa oleva valkoinen marmoriveistos seisoo tummemman marmorijalustan ja betonisokkelin päällä. Veistos esittää naista antiikinaikaisessa asussa nojaamassa laakerinlehdin koristeltuun pilariin. Veistos ei esitä historiallista henkilöä tai tiettyä…

Keskikäytävä hämähäkinseittiportille

Arkisto

Syvärannan puutarhan keskikäytävä on sijainnut aina samalla paikalla ja päättynyt hämähäkinseittiporttiin. Hiekkakäytävää ovat reunustaneet suviruusu- ja leimukukkaistutukset. Vuonna 2011 hiekkakäytävää levennettiin ja istutukset poistettiin. Samalla avattiin poikittaiset hiekkakäytävät. Ne tehtiin 1920-luvun valokuvien perusteella. Lottaopistoaikana 1936-1944 hiekkakäytävälle oli pystytetty paljon nykyistä lipputankoa korkeampi lipputanko, jonka ympärille lotat kokoontuivat hartaustilaisuuksiin.

Suihkulähde

Arkisto

Puutarhan suihkulähdeallas valettiin 1900-luvun alussa hyvälaatuisesta betonista. Betonirakenteet ovat säilyneet hyvin näihin päiviin saakka. Altaan valu tehtiin muottiin, jonka jälkeen muotit purettiin ja altaan pinta rapattiin. Vesi suihkulähteeseen johdettiin paineella Syvärannan päärakennuksen vinttikerroksessa sijainneesta vesisäiliöstä. Suihkukaivossa yhdistyi suomalainen korkealaatuinen käsityö ja Euroopasta saadut tyylivaikutteet. Suihkulähteen keskelle oli sijoitettu kivi- ja näkinkenkämuodostelma, jota pitkin vesi valui.…

Lotta-patsas

Arkisto

Kuvanveistäjä Nina Sailon (1906-1998) ensimmäinen Lotta-patsas paljastettiin Lappeenrannassa vuonna 1985. Patsaan rahoitti raumalainen talousneuvos Pauli Talvio. Luonnollisen kokoinen pronssipatsas kuvaa lottaa talvimanttelissa ja matkavarusteet jalkojensa juuressa odottamassa kuljetusta komennukselle. Patsaan mallina oli rahoittaja Pauli Talvion vaimo Mirjami Talvio, joka oli toiminut sodan aikana lottana. Patsaasta teetettiin kaksi toisintoa 2000-luvun alussa, joista toinen sijoitettiin Turkuun Tuomaanpuistoon…

Mannerheim–patsas

Arkisto

Vapaaherra Carl Gustav Emil Mannerheim (1867-1951) oli Suomen marsalkka, valtionhoitaja ja tasavallan presidentti. Lottamuseon puutarhan Mannerheim-patsas on kopio kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen (1917-1996) suunnitteleman, Helsingissä sijaitsevan marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsaan päästä. Lottamuseon Mannerheim-patsas paljastettiin 12.5.2000. Ennen nykyistä sijoituspaikkaansa se oli pystytetty keskelle Lottamuseon suihkulähdettä, joka toimi kukkapenkkinä vuoteen 2014 asti.

Mankeliaitta ja mankeliaitan ympäristö

Arkisto

Mankeliaitaksi kutsutussa rakennuksessa on Lottamuseon ulkonäyttelytila. Siellä on sijainnut halkovaja ja vielä 1950-luvulla rantasaunalla pestyt lakanat mankeloitiin mankeliaitassa isolla kivimankelilla. Syvärannan väen lisäksi mankelia käyttivät naapurit. Rakennuksen toisessa päädyssä sijaitsi käymälärakennus. Mankeliaitan ympäristössä on sijainnut myös talouspiha, johon kuului liitereitä, sirkkeli, talli ja vaunuvaja. Syvärannan tilalla oli pitkään omat hevoset ja kuski. Sirkka-niminen hevonen kuljetti…

Kivikellari ja sen edessä oleva puusto

Arkisto

Syvärannan kivikellari kuuluu tontin vanhimpiin rakennuksiin. Kellarissa on säilytetty perunoita, omenoita ja vihanneksia. Ennen jääkaappiaikaa kellarissa säilytettiin myös Tuusulanjärvestä talvisin nostettuja jäälohkareita. Ne säilyivät sahajauhojen seassa sulamatta pitkälle kesään ja pitivät ruokatarvikkeet syömäkelpoisina. Kellarin edessä kasvaa vanhoja koivuja ja mäntyjä. Lähinnä Lottamuseon päärakennusta kasvava mänty oli Syvärannan vanhan huvilan tulipalon aikaan vuonna 1947 nuori puu.…

Valkoinen talo ja sen ympäristö Lottamuseon puutarhan puolella

Arkisto

Valkoiseksi taloksi kutsuttu talo on ollut valkoiseksi maalattu 1950-luvun alkupuolelta lähtien. Aiemmin taloa on kutsuttu keltaiseksi taloksi tai puutarhurin taloksi. Monia muutoksia kokenut hirsirakennus on tällä hetkellä Syvärannan tontin vanhin asuinrakennus. Se on seisonut paikallaan viimeistään 1900-luvun alusta. Talossa on asunut palkollisia, vuokralaisia ja talonmiesperheitä. Talon pohjoispuolella sijaitsee viehättävä kuisti värillisine lasiruutuineen. Kuistin edustalla kasvaa…

Lottamuseon pääsisäänkäynti ja sen puoleinen piha-alue

Arkisto

Syvärannan puutarha ja piha-alueet ovat muuttuneet aikojen kuluessa niin uusien käyttötarpeiden kuin puutarhamuotien mukaan. Nykyinen pääsisäänkäynti ja piha-alue olivat vanhassa Syvärannan huvilassa kyökin puolta ja takapihaa, josta ei ole olemassa valokuvia. Museotoiminta asettaa pääsisäänkäynnin puoleiselle piha-alueelle omat vaatimuksensa. Parkkipaikkoja on lisätty, ja niiden ympärille istutettu marja-aroniapensaita ja koivuangervoja. Alaparkkipaikan takana oleva rakennus on traktoritalli. Museon…

Syvärannan päärakennus

Arkisto

Syvärannan nykyinen päärakennus rakennettiin vuosina 1994-1995. Sen suunnitteli arkkitehtitoimisto Irmeli ja Markus Visanti. ”Syvärannan Lottakoti” avattiin yleisölle Lotan päivänä 12.5.1996. Se oli tarkoitettu entisten lottien kokoontumispaikaksi ja näyttelytilaksi. Nykyään rakennuksessa toimii ammatillisesti hoidettu kulttuurihistoriallinen Lottamuseo. Lottamuseon päärakennus muistuttaa paikalle 1800-luvulla rakennettua Syvärannan tornihuvilaa, joka tuhoutui tulipalossa 1.4.1947. Uusi päärakennus ei ole vanhan kopio. Suurin ero…

Kesän yleisöopastukset

Arkisto

Valtioneuvoston ohjeistuksen mukaan Lottamuseo ja museokahvila Lottakanttiini on suljettu 31.5.2020 asti. Palvelemme asiakkaitamme jälleen 2.6.2020 alkaen. Noudatamme toiminnassamme 50 hengen kokoontumisrajoitusta, tehostettua hygieniaa, säädettyjä turvavälejä ja muita tarpeellisia toimenpiteitä. Poikkeusoloista huolimatta haluamme tarjota asiakkaillemme turvallisen ja miellyttävän elämyksen Lottamuseossa, museokahvila Lottakanttiinissa ja puutarhassamme. Avoimet yleisöopastukset 2.6.2020 alkaen kaikkina aukiolopäivinä klo 14. Opastukselle ilmoittautuminen museon ala-aulan infopisteeseen.…