Tuusula-päivä Lottamuseossa

Tuusula-päivänä 22.7. Lottamuseo ja museokahvila Lottakanttiini ovat avoinna klo 9-18. Museoon on vapaa pääsy, Lotta Svärd ja Syväranta -ulkoilmailmaopastukset klo 10, 12, 14 ja 16. Lähtö kierroksille museon keskipihalta, lipputangon luota. Lisäksi lapsille on museon puutarhassa omatoimista kuvasuunnistusta. Museoissa noudatetaan turvaväleistä johtuvia kävijärajoituksia, joten päivän aikana kannattaa varautua jonottamiseen. Tervetuloa viettämään Tuusula-päivää Lottamuseolle!

Visit Lake Tuusula -bussilla Lottamuseolle

Nyt pääset kätevästi Lottamuseolle aivan oven viereen Visit Lake Tuusula -bussilla. Bussi kulkee Tuusulanjärven ympäri useiden museoiden, nähtävyyksien ja majoituskohteiden ohi. Bussi kulkee tänä vuonna 1.7.–30.8. ti–su Lippu on voimassa koko päivän ja voit nousta bussiin tai jäädä pois kyydistä niin monesti kuin haluat hop on hop off -tyylisesti. Koko kierros kestää n. 1, 5…

Uudistettu Lottakanttiini avaa ovensa 23.6.

Lottamuseo ja museokahvila Lottakanttiini on suljettu 18.6.-22.6.2020 välisenä aikana. Palvelemme asiakkaitamme jälleen 23.6. alkaen kesäaukioloaikojen puitteissa. Museokahvila Lottakanttiini on tarjonnut asiakkailleen nostalgista tunnelmaa ja perinteisillä resepteillä, paikan päällä, leivottuja herkkuja jo vuodesta 1996. Pienen tauon jälkeen Lottakanttiini avaa ovensa yleisölle jälleen tiistaina 23.6. täysin uudistettuna. Lottajärjestön perustamisesta tulee kuluneeksi vuonna 2021 sata vuotta. Juhlavuoden kunniaksi…

Avoimet puutarhat -päivä

Avoimet puutarhat -päivä kutsu puutarhavierailulle sunnuntaina 5.7.! Lottamuseota ympäröivän Syvärannan puutarha on yksi päivän tutustumiskohteista. Syvärannan puutarhan vanhimmat osat ovat 1800-luvun lopulta, ja puutarhassa on kerrostumia eri aikakausilta. Syvärannan erikoinen hämähäkinseittiportti, valkoinen marmoriveistos ja suihkulähdeallas ovat paikallisia nähtävyyksiä. Päivän aikana Lottamuseo ja Museokahvila Lottakanttiini ovat avoinna klo 9-18. Lotta Svärd ja Syväranta -ulkoilmaopastuksell klo 14.…

Ilmoita tuntemasi lotta tai pikkulotta Lottagalleriaan

Lotta Svärd Säätiö ja Lottamuseo keräävät lakkautetun Lottajärjestön jäsenien, lottien ja pikkulottien, tarinoita Lottagalleriaan. Lottagalleria on verkkosivusto, jossa esitellään suurelle yleisölle laajasti lakkautetun Lottajärjestön jäseniä, lottia ja pikkulottia. Lottagallerian tarinoista ja henkilöesittelyistä välittyy Lottajärjestön jäsenten moninainen yhteiskuntavastuu, joka näyttäytyy niin sodan kuin rauhankin aikana laaja-alaisena huoltotyönä. Lottajärjestön perustamisesta tulee kuluneeksi vuonna 2021 sata vuotta. Juhlavuoden…

Palvelemme asiakkaitamme ti-su klo 9.00-18.00

Lottamuseo ja Museokahvila Lottakanttiini palvelevat asiakkaitaan jälleen tiistaista 2.6.2020 alkaen. Tällä hetkellä koronapandemian torjuminen vaati muun muassa 1-2 metrin turvavälin ihmisten liikkuessa julkisissa tiloissa ja tarkkaa käsihygieniaa. Jotta nämä kriteerit täyttyvät, olemme järjestäneet kanttiinipalvelut pääosin noutopalveluiksi. Turvavälien puitteissa museon sisääntuloaulassa on kahdeksan asiakaspaikkaa. Myös asiakas-WC:t ovat käytössä. Terassilla asiakkaiden käytössä on 16 pöytäpaikkaa. Puutarhasta löytyy…

Leikkipuiston alue

Syvärannan leikkipuisto valmistui kesäkuussa 2014. Alue on ollut aiemmin osa Syvärannan hyötypuutarhaa, johon kuului omenatarha, mansikkamaa, kasvimaa, perunamaita ja marjapensaita. Vielä 1950-luvulla Syvärannassa oli 100 pensasta punaisia viinimarjoja ja 60 mustaherukkapensasta. Tontin pohjoispäässä on sijainnut iso, lämmitettävä, eri osastoihin jaettu kasvihuone, jonka edessä oli kasvilavoja. Nykyään leikkipuiston takana on muistona menneestä pieniä kasvilavoja, joissa viljellään…

Ranta, rantasaunat ja laiturit

Lotta Svärd -järjestö rakennutti Syvärantaan vuonna 1937 uuden saunan, jossa on saunan ja pyykkituvan lisäksi kaksi asuinhuonetta. Aiempi iso, koristeellinen hirsisauna oli huonossa kunnossa ja purettiin. Syvärannan ranta ei ole koskaan ollut erityisen houkutteleva uimareille. Syväranta-nimi kuvaa huonosti rantaa, jossa vesi on matalalla ja pohja mutainen. Rannassa olikin pitkä puulaituri, jonka päässä oli kaksikerroksinen alun…

Ruotsin Maja

Ruotsin lottajärjestön, Sveriges Lottakårerin, edustajat lahjoittivat Ruotsin Majan Suomen lottien käyttöön vuonna 1941. Rakennuksen asuintiloihin kuului yhdistetty kokoontumis- ja ruokasali, viisi kahden hengen huonetta ja yksi yhden hengen huone, joka oli tarkoitettu keskusjohtokunnan puheenjohtajalle. Ruotsin Maja lahjoitettiin Suomen lotille lomanviettopaikaksi, ja Lotta Svärd -järjestö käyttikin rakennusta lottatyössä rasittuneitten lottien virkistyskotina. Oleskelu virkistyskodissa oli maksutonta, ja…

Syvärannan puusto, ajotiet ja aidat

Syvärannan tontilla on aina kasvanut paljon lehtipuita: tammia, lehmuksia vaahteroita ja pihlajia. Alkuperäinen pääajotie kulki nykyistä ajotietä etelämpänä. Ajotien takana tontin eteläreunassa sijaitsi tenniskenttä. Tontin eteläreunaa reunustavat korkeat kuuset ovat peräisin vanhasta kuusiaidasta. Kahden puolen rantatietä istutetut pitkät kuusiaidat suojasivat Syvärannan ylä- ja alatontteja vielä sodan jälkeen. Kuusiaita korvattiin vuonna 1953 metallisella verkkoaidalla ja myöhemmin…

Hämähäkinseittiportti

Lottamuseon Hämähäkinseittiportti on suomalaista käsityötä. Portti valmistettiin 1900-luvun alussa tamperelaisella T. Wikholmin metalliverstaalla. Hämähäkinseittiportti on saanut vaikutteita art nouveau -tyylistä. Belgiasta ja Ranskasta alkujaan oleva art nouveau kukoisti vuosina 1890 – 1905. Tyyli suosi kaarevaa, liikkeessä olevaa viivaa. Aiheet lainattiin usein kasvi- ja eläinmaailmasta. Tyypillisiä olivat kiemurtelevat kasvit, tyylitellyt kukat, hyönteiset ja riikinkukot. Hämähäkinseittiportti kertoo…

Muistopihlaja päärakennuksen erkkerin edustalla

Syreenimajaa vastapäätä olevalle nurmikolle on istutettu vuonna 1999 Susanna Melkisen muistopihlaja. Edellisenä vuonna kuollut Melkinen, os. Suomalainen, oli toiminut viestilottana. Melkinen oli käynyt kartanpiirtäjäkurssin ja toimi sotien jälkeen kartanpiirtäjänä. Hänen toiveensa oli, että hänen jäämistönsä varoilla ostettaisiin puu tai pensas Syvärannan puutarhaan. Muistolaattaa hän ei pitänyt tarpeellisena.

Sireenimaja

Syvärannan tila ja huvila olivat vuosina 1869-1922 yksityisten perheiden omistuksessa. Huvilanomistajat olivat varakkaita säätyläisiä, jotka oleskelivat huvilallaan vain osan vuodesta. Syvärannan rakennuksia myös vuokrattiin. Sireenimajan kohdalla on sijainnut asuinrakennus. Sireenimajan perustuksen yhteydessä vuonna 2011 paikalta esiin kaivettu kivikehä on rakennuksen pohjaa. Rakenne viittaa tulisijaan. Ympäriltä löytyi tiilirakenteita, uunin kaakeleita, saviruukkujen paloja sekä shampanja- ja viinilasien…

Marmoriveistos Josefiina

Josefiinaksi kutsuttu marmoriveistos on tuotu Syvärantaan samaan aikaan kesällä 1905 kuin puutarhan suihkulähdeallas ja hämähäkinseittiportti. Syvärannan joulukuussa 1904 ostanut varakas Uschkoffin perhe kunnostutti puutarhan heti ensimmäisenä Syvärannan kesänään. Luonnollista kokoa oleva valkoinen marmoriveistos seisoo tummemman marmorijalustan ja betonisokkelin päällä. Veistos esittää naista antiikinaikaisessa asussa nojaamassa laakerinlehdin koristeltuun pilariin. Naisen jaloissa on hedelmällisyyttä, vaurautta ja anteliaisuutta…

Keskikäytävä hämähäkinseittiportille

Syvärannan puutarhan keskikäytävä on sijainnut aina samalla paikalla ja päättynyt hämähäkinseittiporttiin. Hiekkakäytävää ovat reunustaneet suviruusu- ja leimukukkaistutukset. Vuonna 2011 hiekkakäytävää levennettiin ja istutukset poistettiin. Samalla avattiin poikittaiset hiekkakäytävät. Ne tehtiin 1920-luvun valokuvien perusteella. Lottaopistoaikana 1936-1944 hiekkakäytävälle oli pystytetty paljon nykyistä lipputankoa korkeampi lipputanko, jonka ympärille lotat kokoontuivat hartaustilaisuuksiin.

Suihkukaivo

Puutarhan suihkulähdeallas valettiin 1900-luvun alussa hyvälaatuisesta betonista. Betonirakenteet ovat säilyneet hyvin näihin päiviin saakka. Altaan valu tehtiin muottiin, jonka jälkeen muotit purettiin ja altaan pinta rapattiin. Vesi suihkulähteeseen johdettiin paineella Syvärannan päärakennuksen vinttikerroksessa sijainneesta vesisäiliöstä. Suihkukaivossa yhdistyi suomalainen korkealaatuinen käsityö ja Euroopasta saadut tyylivaikutteet. Suihkulähteen keskelle oli sijoitettu kivi- ja näkinkenkämuodostelma, jota pitkin vesi valui.…

Lotta-patsas

Ensimmäinen kuvanveistäjä Nina Sailon (1906-1998) Lotta-patsas paljastettiin Lappeenrannassa 1985. Patsaan rahoitti raumalainen talousneuvos Pauli Talvio. Luonnollisen kokoinen pronssipatsas kuvaa lottaa talvimanttelissa ja matkavarusteet jalkojensa juuressa odottamassa kuljetusta komennukselle. Patsaan mallina oli rahoittaja Pauli Talvion vaimo Mirjami Talvio, joka oli toiminut sodan aikana lottana. Patsaasta teetettiin kaksi toisintoa 2000-luvun alussa, joista toinen sijoitettiin Turkuun Tuomaanpuistoon ja…

Mannerheim–patsas

Vapaaherra Carl Gustav Emil Mannerheim (1867-1951) oli Suomen marsalkka, valtionhoitaja ja tasavallan presidentti. Lottamuseon puutarhan Mannerheim-patsas on kopio kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen (1917-1996) suunnitteleman, Helsingissä sijaitsevan marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsaan päästä. Lottamuseon Mannerheim-patsas paljastettiin 12.5.2000.

Mankeliaitta ja mankeliaitan ympäristö

Mankeliaitaksi kutsutussa rakennuksessa on Lottamuseon ulkonäyttelytila. Vielä 1950-luvulla rantasaunalla pestyt lakanat mankeloitiin mankeliaitassa isolla kivimankelilla. Syvärannan väen lisäksi mankelia käyttivät naapurit. Rakennuksen toisessa päädyssä sijaitsi käymälärakennus. Mankeliaitan ympäristössä on sijainnut myös talouspiha, johon kuului liitereitä, sirkkeli, talli ja vaunuvaja. Syvärannan tilalla oli pitkään omat hevoset ja kuski. Sirkka-niminen hevonen kuljetti Syvärannan lepokodin asiakkaita Keravan asemalle…

Kivikellari ja sen edessä oleva puusto

Syvärannan kivikellari kuuluu tontin vanhimpiin rakennuksiin. Kellarissa on säilytetty perunoita, omenoita ja vihanneksia. Ennen jääkaappiaikaa kellarissa säilytettiin myös Tuusulanjärvestä talvisin nostettuja jäälohkareita. Ne säilyivät sahajauhojen seassa sulamatta pitkälle kesään ja pitivät ruokatarvikkeet syömäkelpoisina. Kellarin edessä kasvaa vanhoja koivuja ja mäntyjä. Lähinnä Lottamuseon päärakennusta kasvava mänty oli Syvärannan vanhan huvilan tulipalon aikaan vuonna 1947 nuori puu.…

Valkoinen talo ja sen ympäristö Lottamuseon puutarhan puolella

Valkoiseksi taloksi kutsuttu talo on ollut valkoiseksi maalattu 1950-luvun alkupuolelta lähtien. Aiemmin taloa on kutsuttu keltaiseksi taloksi tai puutarhurin taloksi. Monia muutoksia kokenut hirsirakennus on tällä hetkellä Syvärannan tontin vanhin asuinrakennus. Se on seisonut paikallaan viimeistään 1900-luvun alusta. Talossa on asunut palkollisia, vuokralaisia ja talonmiesperheitä. Talon pohjoispuolella sijaitsee viehättävä kuisti värillisine lasiruutuineen. Kuistin edustalla kasvaa…

Lottamuseon pääsisäänkäynti ja sen puoleinen piha-alue

Syvärannan puutarha ja piha-alueet ovat muuttuneet aikojen kuluessa niin uusien käyttötarpeiden kuin puutarhamuotien mukaan. Nykyinen pääsisäänkäynti ja piha-alue olivat vanhassa Syvärannan huvilassa kyökin puolta ja takapihaa, josta ei ole olemassa valokuvia. Museotoiminta asettaa pääsisäänkäynnin puoleiselle piha-alueelle omat vaatimuksensa. Parkkipaikkoja on lisätty, ja niiden ympärille istutettu marja-aroniapensaita ja koivuangervoja. Alaparkkipaikan takana oleva rakennus on traktoritalli. Museon…

Syvärannan päärakennus

Syvärannan nykyinen päärakennus rakennettiin vuosina 1994-1995. Sen suunnitteli arkkitehtitoimisto Irmeli ja Markus Visanti. ”Syvärannan Lottakoti” avattiin yleisölle Lotan päivänä 12.5.1996. Se oli tarkoitettu entisten lottien kokoontumispaikaksi ja näyttelytilaksi. Nykyään rakennus toimii ammatillisesti hoidettuna kulttuurihistoriallisena lottamuseona. Lottamuseon päärakennus muistuttaa paikalle 1800-luvulla rakennettua Syvärannan tornihuvilaa, joka tuhoutui tulipalossa 1.4. 1947.Uusi päärakennus ei ole vanhan kopio. Suurin ero…

Kesän yleisöopastukset

Valtioneuvoston ohjeistuksen mukaan Lottamuseo ja museokahvila Lottakanttiini on suljettu 31.5.2020 asti. Palvelemme asiakkaitamme jälleen 2.6.2020 alkaen. Noudatamme toiminnassamme 50 hengen kokoontumisrajoitusta, tehostettua hygieniaa, säädettyjä turvavälejä ja muita tarpeellisia toimenpiteitä. Poikkeusoloista huolimatta haluamme tarjota asiakkaillemme turvallisen ja miellyttävän elämyksen Lottamuseossa, museokahvila Lottakanttiinissa ja puutarhassamme. Avoimet yleisöopastukset 2.6.2020 alkaen kaikkina aukiolopäivinä klo 14. Opastukselle ilmoittautuminen museon ala-aulan infopisteeseen.…

Lottakanttiinista lounasta noudettuna tai kotiinkuljetuksella

Museokahvila Lottakanttiinista lounasta noudettuna tai kotiinkuljetuksella torstaista 19.3. alkaen Koronavirustartuntojen ennaltaehkäisemiseksi ja erityisesti riskiryhmien suojelemiseksi Lottamuseo ja museokahvila Lottakanttiini on toistaiseksi suljettu. Museokahvila Lottakanttiinin toimintaa on pyritty mukauttamaan vallitseviin olosuhteisiin. Niinpä torstaista 19.3. eteenpäin Lottakanttiinista voi tilata itse lämmitettäviä lounasannoksia noudettuna tai kotiin kuljetettuna lähialueille (Tuusula, Kerava, Järvenpää). Lottajärjestön toiminnan ytimessä oli aikoinaan monipuolinen avustus-…

Peruttu: Talven yleisöopastukset

Peruttu: Museo-opastus Lottamuseo noudattaa hallituksen suositusta ja peruuttaa kaikki yleisötapahtumansa toukokuun loppuun saakka. Lottamuseon näyttelyitä täydentämään on tehty monipuolinen opastus. Lottien historia, järjestön toiminta ja symbolit avautuvat tätä kautta museon kävijöille. Erityisesti opastuksella tutustutaan lääkintälottien työhön ja kokemuksiin, sairaiden ja haavoittuneiden auttamiseen. Yksittäisten lottien tarinat vievät museokävijän lääkintäkursseilta ensiapupisteisiin ja aina kenttäsairaaloihin saakka. Kesto: n.…

Kokoelmatyön kuulumisia

Lottamuseo tallentaa, tutkii, säilyttää ja asettaa näytteille Lotta Svärd -järjestön ja erityisesti yksittäisten lottien kulttuuriperintöä. Suurin osa museon esine-, arkisto- ja valokuvakokoelmista liittyy Lotta Svärd -järjestön ja lottien toimintaan vuosina 1921-1944. Tallennettaviin aiheisiin kuuluu myös lottina toimineiden naisten elämä järjestön lakkautuksen jälkeen, lottakuvan muutokset julkisuudessa, lottatutkimus, lottaperinnetyö ja lotta-aiheinen historiakulttuuri.

Lotta Latu – talvilomaviikolla koululaisille tekemistä Lottamuseossa

Talvilomaviikolla 18.-23.2. on koululaisilla vapaa pääsy Lottamuseon näyttelyihin. Museon näyttelyissä kiertää tehtävärata Lotta Latu, jonka voi suorittaa omatoimisesti museon aukioloaikana. Tehtäväradalla selviää muun muassa, miten hiihtomerkki suoritettiin, minkälaisilla varusteilla ennen vanhaa hiihdettiin ja miten hiihtoretkeen tuli valmistautua. Tehtäväradan suorittaneille luvassa pieni palkinto. Talvilomaviikon tiistaina 18.2. on klo 13 draamaopastus Sairasjunan matkassa. Opastuksen aikana lottakomennukselle ja…

Lottaperinneyhdistyksen jäsentapaamiset 2020

LOTTAPERINNEYHDISTYKSEN KEVÄÄN 2020 TILAISUUDET ON PERUTTU Koronavirusepidemiasta johtuen, hallituksen linjauksen mukaisesti Lottamuseon Lottaperinneyhdistys on peruuttanut kaikki kevään jäsentilaisuudet. Vaikka kesäkuun alussa rajoituksia helpotetaan, jatkuu edelleen eräät rajoitukset ja suositukset, jotka koskevat yhdistyksemme toiminnassa mukana olevia. Siksi myös kesäkuulle suunniteltu, Hankoon suuntautuva tutustumismatka on peruutettu. Lottamuseon Lottaperinneyhdistyksen hallitus!   Tulevia tapahtumia pe 12.6.2020 vierailu Hankoon on…

Kevään tapahtumat Lottamuseossa

11.1. Lasten Lauantai klo 11-14 Nukketeatteria, askartelua ja lastenkierroksia näyttelyssä. Vapaa pääsy. 25.1. Tammitanssit ja kovaa teetä klo 14-16 Trio Suklaasydämet tanssitta uuden vuoden alkaneeksi, kovaa teetä ja herkkuja kanttiinista. Vapaa pääsy. 8.2. Lääkintälotat – teemaopastus näyttelyssä klo 14-15 Osallistuminen museon pääsylipulla. 17.-21.2. Lotta Latu – Talvilomaviikolla tekemistä koululaisille museon näyttelyissä 29.2. Ystävyyttä ja rakkautta…