Sireenimaja

Syvärannan tila ja huvila olivat vuosina 1869-1922 yksityisten perheiden omistuksessa. Huvilanomistajat olivat varakkaita säätyläisiä, jotka oleskelivat huvilallaan vain osan vuodesta. Syvärannan rakennuksia myös vuokrattiin. Ensimmäinen tilalle rakennettu huvila sijaitsi sireenimajan kohdalla. Sireenimajan perustuksen yhteydessä vuonna 2011 paikalta kaivettiin esiin rakennuksen pohjaksi tunnistettu kivikehä, tulisijaan viittaava rakenne sekä muun muassa uunin kaakeleita, saviruukkujen paloja ja viinilasien…

Marmoriveistos Josefiina

Josefiinaksi kutsuttu marmoriveistos on tuotu Syvärantaan samaan aikaan kesällä 1905 kuin puutarhan suihkulähdeallas ja hämähäkinseittiportti. Syvärannan joulukuussa 1904 ostanut varakas Uschkoffin perhe kunnostutti puutarhan heti ensimmäisenä Syvärannan kesänään. Luonnollista kokoa oleva valkoinen marmoriveistos seisoo tummemman marmorijalustan ja betonisokkelin päällä. Veistos esittää naista antiikinaikaisessa asussa nojaamassa laakerinlehdin koristeltuun pilariin. Veistos ei esitä historiallista henkilöä tai tiettyä…

Keskikäytävä hämähäkinseittiportille

Syvärannan puutarhan keskikäytävä on sijainnut aina samalla paikalla ja päättynyt hämähäkinseittiporttiin. Hiekkakäytävää ovat reunustaneet suviruusu- ja leimukukkaistutukset. Vuonna 2011 hiekkakäytävää levennettiin ja istutukset poistettiin. Samalla avattiin poikittaiset hiekkakäytävät. Ne tehtiin 1920-luvun valokuvien perusteella. Lottaopistoaikana 1936-1944 hiekkakäytävälle oli pystytetty paljon nykyistä lipputankoa korkeampi lipputanko, jonka ympärille lotat kokoontuivat hartaustilaisuuksiin.

Suihkulähde

Puutarhan suihkulähdeallas valettiin 1900-luvun alussa hyvälaatuisesta betonista. Betonirakenteet ovat säilyneet hyvin näihin päiviin saakka. Altaan valu tehtiin muottiin, jonka jälkeen muotit purettiin ja altaan pinta rapattiin. Vesi suihkulähteeseen johdettiin paineella Syvärannan päärakennuksen vinttikerroksessa sijainneesta vesisäiliöstä. Suihkukaivossa yhdistyi suomalainen korkealaatuinen käsityö ja Euroopasta saadut tyylivaikutteet. Suihkulähteen keskelle oli sijoitettu kivi- ja näkinkenkämuodostelma, jota pitkin vesi valui.…

Lotta-patsas

Kuvanveistäjä Nina Sailon (1906-1998) ensimmäinen Lotta-patsas paljastettiin Lappeenrannassa vuonna 1985. Patsaan rahoitti raumalainen talousneuvos Pauli Talvio. Luonnollisen kokoinen pronssipatsas kuvaa lottaa talvimanttelissa ja matkavarusteet jalkojensa juuressa odottamassa kuljetusta komennukselle. Patsaan mallina oli rahoittaja Pauli Talvion vaimo Mirjami Talvio, joka oli toiminut sodan aikana lottana. Patsaasta teetettiin kaksi toisintoa 2000-luvun alussa, joista toinen sijoitettiin Turkuun Tuomaanpuistoon…

Mannerheim–patsas

Vapaaherra Carl Gustav Emil Mannerheim (1867-1951) oli Suomen marsalkka, valtionhoitaja ja tasavallan presidentti. Lottamuseon puutarhan Mannerheim-patsas on kopio kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen (1917-1996) suunnitteleman, Helsingissä sijaitsevan marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsaan päästä. Lottamuseon Mannerheim-patsas paljastettiin 12.5.2000. Ennen nykyistä sijoituspaikkaansa se oli pystytetty keskelle Lottamuseon suihkulähdettä, joka toimi kukkapenkkinä vuoteen 2014 asti.

Mankeliaitta ja mankeliaitan ympäristö

Mankeliaitaksi kutsutussa rakennuksessa on Lottamuseon ulkonäyttelytila. Siellä on sijainnut halkovaja ja vielä 1950-luvulla rantasaunalla pestyt lakanat mankeloitiin mankeliaitassa isolla kivimankelilla. Syvärannan väen lisäksi mankelia käyttivät naapurit. Rakennuksen toisessa päädyssä sijaitsi käymälärakennus. Mankeliaitan ympäristössä on sijainnut myös talouspiha, johon kuului liitereitä, sirkkeli, talli ja vaunuvaja. Syvärannan tilalla oli pitkään omat hevoset ja kuski. Sirkka-niminen hevonen kuljetti…

Kivikellari ja sen edessä oleva puusto

Syvärannan kivikellari kuuluu tontin vanhimpiin rakennuksiin. Kellarissa on säilytetty perunoita, omenoita ja vihanneksia. Ennen jääkaappiaikaa kellarissa säilytettiin myös Tuusulanjärvestä talvisin nostettuja jäälohkareita. Ne säilyivät sahajauhojen seassa sulamatta pitkälle kesään ja pitivät ruokatarvikkeet syömäkelpoisina. Kellarin edessä kasvaa vanhoja koivuja ja mäntyjä. Lähinnä Lottamuseon päärakennusta kasvava mänty oli Syvärannan vanhan huvilan tulipalon aikaan vuonna 1947 nuori puu.…

Valkoinen talo ja sen ympäristö Lottamuseon puutarhan puolella

Valkoiseksi taloksi kutsuttu talo on ollut valkoiseksi maalattu 1950-luvun alkupuolelta lähtien. Aiemmin taloa on kutsuttu keltaiseksi taloksi tai puutarhurin taloksi. Monia muutoksia kokenut hirsirakennus on tällä hetkellä Syvärannan tontin vanhin asuinrakennus. Se on seisonut paikallaan viimeistään 1900-luvun alusta. Talossa on asunut palkollisia, vuokralaisia ja talonmiesperheitä. Talon pohjoispuolella sijaitsee viehättävä kuisti värillisine lasiruutuineen. Kuistin edustalla kasvaa…

Lottamuseon pääsisäänkäynti ja sen puoleinen piha-alue

Syvärannan puutarha ja piha-alueet ovat muuttuneet aikojen kuluessa niin uusien käyttötarpeiden kuin puutarhamuotien mukaan. Nykyinen pääsisäänkäynti ja piha-alue olivat vanhassa Syvärannan huvilassa kyökin puolta ja takapihaa, josta ei ole olemassa valokuvia. Museotoiminta asettaa pääsisäänkäynnin puoleiselle piha-alueelle omat vaatimuksensa. Parkkipaikkoja on lisätty, ja niiden ympärille istutettu marja-aroniapensaita ja koivuangervoja. Alaparkkipaikan takana oleva rakennus on traktoritalli. Museon…

Syvärannan päärakennus

Syvärannan nykyinen päärakennus rakennettiin vuosina 1994-1995. Sen suunnitteli arkkitehtitoimisto Irmeli ja Markus Visanti. ”Syvärannan Lottakoti” avattiin yleisölle Lotan päivänä 12.5.1996. Se oli tarkoitettu entisten lottien kokoontumispaikaksi ja näyttelytilaksi. Nykyään rakennuksessa toimii ammatillisesti hoidettu kulttuurihistoriallinen Lottamuseo. Lottamuseon päärakennus muistuttaa paikalle 1800-luvulla rakennettua Syvärannan tornihuvilaa, joka tuhoutui tulipalossa 1.4.1947. Uusi päärakennus ei ole vanhan kopio. Suurin ero…

Harkitsetteko lahjoitusta Lottamuseolle?

Lottamuseo ottaa vastaan lahjoituksia harkitusti, pitäen silmällä kokoelmiensa kehittämistä. Jos harkitsette lahjoitusta, olkaa hyvä ja ottakaa yhteyttä Lottamuseon kokoelma-amanuenssi Kaisa Kinnuseen joko sähköpostilla kaisa.kinnunen@lottamuseo.fi tai puhelimitse (040 5519460 tai 09 42827914). Yhteydenoton ja saatujen esitietojen perusteella selvitetään, sopiiko tarjottava materiaali Lottamuseon tallennusalueeseen ja puuttuuko kokoelmista ko. objekti tai aineisto. Lottamuseon kokoelmatoiminta on suunnitelmallista. Se perustuu museon…

Tutustumismatka Sotilaslääketieteenmuseoon

Lottamuseon Lottaperinneyhdistys järjesti historiansa ensimmäisen teemamatkan Hennalassa sijaitsevaan Sotilaslääketieteenmuseoon. Sunnuntaiaamuna 7.4.2019 klo 9 oli Lottamuseon pihalle kokoontunut 16 matkalaista ja perillä Hennalassa mukaan liittyi vielä kolme henkilöä. Oppaana toimi vuosikymmeniä museota pyörittänyt Seppo Toivonen, jonka asiantuntevalla opastuksella saatiin ensin kuva Hennalan varuskunnan värikkäästä historiasta. Sen jälkeen lähdimme kierrokselle, jonka aikana meille muodostui selkeä kuva siitä,…

Muonituksen alkeiskurssilla

Lottamuseon Lottaperinneyhdistyksen tammikuun jäsentapaamisessa 09.01.2019 matkustimme aikakoneella vuoteen 1942 lotta Lempi Karvisen johdolla. Meitä muonituksen alkeiskurssilaisia oli kokoontunut Syvärannan Lottaopistoon 25 henkilöä. Ensimmäiseksi meille jaettiin muistiinpanovälineet. Sen jälkeen siirryimme sivurakennukseen tutustumaan yhteen muonituslottien tärkeimmistä työvälineistä eli kenttäkeittiöön. Siinä valmistetaan sotilaiden jokapäiväiseen ravintoon kuuluva lämmin ruoka, tee ja kahvi. Ruokakattilan tilavuus on 200 litraa ja kaksi…

Tutkijapalvelut

Lottamuseon asiakirja-arkistosta on inventoinnin yhteydessä siirretty kaikki laajemmat Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokuntaa, piirejä ja osastoja koskevat arkistokokonaisuudet Kansallisarkistoon. Kansallisarkistossa sijaitsee Suomen laajin Lotta Svärd -järjestöä ja sen jäsenistöä koskeva arkisto. Lottamuseon asiakirja-arkistosta löytyy lottajärjestön julkaisuja, järjestötoimintaan liittyviä kaavakkeita, lottalauluja ja nuotteja, kurssiaineistoja, lottien muistoalbumeja ja muistelmia, lottien kirjeenvaihtoa ja yksittäisten lottien toimintaa liittyviä asiakirjakokoelmia. Arkistoon…

Asiakaskyselyt

Vastaamme asiakaskyselyihin kahden viikon kuluessa kysymyksen saapumisesta. Lottamuseon verkkosivuille on tulossa alkuvuodesta 2018 palsta ”Usein esitetyt kysymykset”, joka toivottavasti auttaa tavallisimmissa tiedontarpeissa. Arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteisestä Finna-tietokannasta  voi hakea tietoa Lotta Svärd piirijärjestöjen ja paikallisosastojen toimintaa koskevista historiateoksista. Keskeisiä lähdekirjoja voi tiedustella kirjastoista: Koskimies Airi ja Rafael: Suomen lotta. Oy Weilin + Göös Ab…