Naiskodukaitse – Lotta Svärdin pikkusisko
Perinneyhdistyksellämme oli kunnia saada vieraaksi 15. elokuuta 2018 virolaisen Naiskodukaitsen aktiivinen historiajaoston jäsen Kadi Kass. Kadi kertoi jäsenillassamme kaunis Naiskodukaitsen perinnepuku yllään järjestön historiasta ja nykypäivästä.
Järjestöä pidetään Lotta Svärd-järjestön pikkusiskona. Toimihan Lotta Svärd-järjestö suurena apuna sekä mallina virolaisten naisjärjestöä perustettaessa 1920-luvulla.
Tässä seuraavassa lyhyt tiivistys Naiskodukaitsen historiaan ja toimintaan.
Järjestön perustaminen osaksi Kaitseliitiä
Viron Kaitseliit perustettiin 1918 aivan kuten Suomessa samaan aikaa Suojeluskunta. Kaitseliitin toiminta hiipui vapaussodan (1918-1920) jälkeen, mutta voimistui jälleen kommunistien kapinayrityksen jälkeen vuonna 1924.
Samoihin aikoihin alkoi muodostua Kaitseliitin naisjaostoja. Suomen Lotta Svärd-järjestöltä pyydettiin ja saatiinkin paljon apuja ja opastusta naisjaostojen toiminnan organisoinnissa. Anna Tõrvand-Tellmann oli ensimmäisen naisjaoston „Linda-kompanii“ perustaja ja koko Naiskodukaitse-idean alullepanija. Vuonna 1927 pidettiin Tartossa Kaitseliitin maakuntapäivät. Paikalla oli myös Suomen Lotta Svärdin johtaja Helmi Arneberg-Pentti. Tuolloin tehtiin päätös Naiskodukaitse-järjestön perustamisesta ja viralliseksi perustamispäiväksi merkittiin 2.9.1927.
Järjestön toiminta ja säännöt
Naiskodukaitsen säännöissä järjestön perimmäiseksi tarkoitukseksi määriteltiin isänmaallisuuden ja kansallistunteen kehittäminen, mutta toisin kuin Lotta Svärdin säännöissä, uskontoa ei erikseen mainittu. Käytännössä naiskodukaitselaisten tehtävänä oli avustaa Kaitseliitia. Maanpuolustustyön myötä naiset saivat näin ollen myös kansalaiskasvatusta. Naiset tekivät korvaamatonta työtä myös varojen keräämiseksi maanpuolustustyöhön arpajaisin, keräyksin ja tanssiaisin. Naiskodukaitselaiset harrastivat kuorolaulua ja liikuntaa, erityisesti voimistelua ja hiihtoa.
Pukeutuminen
Naiskodukaitsen puku oli taivaansininen, kaulukset ja hihansuut olivat valkoiset. Työpuku oli puuvillaa, edustuspuku villaa. Edustuspuvun kanssa käytettiin tummansinistä päähinettä ja valkoisia hansikkaita. Esiliina oli valkoinen tai harmaa. Vasemmassa hihassa pidettiin Kaitseliitin valkoista käsivarsinauhaa. Kuten Suomessa helman pituuden tuli olla 25 cm maasta.
Miehityksen aika 1940-1991
Neuvostoliiton miehitettyä Viron Kaitseliitin ja Naiskodukaitsen toiminta kiellettiin 28.6.1940 alkaen. Pukujen käyttäminen oli kiellettyä, ja järjestöjen varat oli luovutettava valtiolle. Toisen miehityksen aikana Naiskodukaitse menetti suuren osan jäsenistään kyyditysten ja murhien seurauksena.
Uusi alku
Viro itsenäistyi toisen kerran vuonna 1991. Kaitseliit oli perustettu uudelleen jo edellisenä vuonna. Entisten naiskodukaitselaisten lapsenlapset olivat keskeisessä roolissa, kun Naiskodukaitse perustettiin uudelleen syyskuussa 1991 Tartossa.
Toiminta tänään
Naiskodukaitse (naisten vapaaehtoinen puolustusjärjestö) on nykypäivänä naisjärjestö jonka jäsenmäärä on noin 2500. Jokainen jäsen saa peruskoulutuksen, johon sisältyy: organisaatiorakenne, ensiapu, muonitus, turvallisuus ja sotilastaitojen perustiedot. Lisäksi jäsenet valitsevat lisäkursseja heitä kiinnostavista toimintajostoista mieltymyksiensä mukaan. Jaostoja ovat: toimisto ja viestintä, keräys ja kanslia, lääkintä, nuoriso, julkiset suhteet, muonitus, urheilu, kulttuuri. Järjestön toiminta on vireää koko Viron alueella harrastetoiminnasta aktiiviseen vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön.
Lämmin kiitos Kadi Kassille vierailusta luonamme.
Heta Välimäki
Lottamuseon Lottaperinneyhdistys
