Vuonna 1940 sai Ruotsin lottajärjestön, Sveriges Lottakårerin, puheenjohtaja Maja Schmidt idean: Ruotsin lottajärjestö hankkisi varoja Suomen lottien hyväksi, ja varat käytettäisiin täydellisesti varustellun lepokodin rakentamiseen Suomen lotille. Majan suunnitelma toteutui vuotta myöhemmin, kun Ruotsin lottajärjestön edustajat lahjoittivat Ruotsin Majan Suomen lottien käyttöön. Rakennuksen asuintiloihin kuului yhdistetty kokoontumis- ja ruokasali, viisi kahden hengen huonetta ja yksi yhden hengen huone, joka oli tarkoitettu keskusjohtokunnan puheenjohtajalle.
Ruotsin Maja lahjoitettiin Suomen lotille lomanviettopaikaksi, ja Lotta Svärd -järjestö käyttikin rakennusta lottatyössä rasittuneitten lottien virkistyskotina. Oleskelu virkistyskodissa oli maksutonta, ja sama lotta sai viipyä siellä 2 – 3 viikkoa. Lotat anoivat lomaa Ruotsin Majalla keskusjohtokunnalle osoitetulla vapaamuotoisella hakemuksella.
Ennen Lotta Svärd -järjestön lakkauttamista vuonna 1944 Ruotsin Maja siirrettiin Suomen Naisten Huoltosäätiölle (nykyisin Lotta Svärd Säätiö). Suomen Naisten Huoltosäätiö ylläpiti Ruotsin Majalla lepo- ja toipilaskotia vuosina 1945-1959. Ensisijaisesti se oli tarkoitettu sodan aikana uupuneille ja sairastuneille lotille.
Suomen Naisten Huoltosäätiön omistama liikeyritys Ab Työmaahuolto Oy ja sen eläkesäätiö käyttivät majaa myöhemmin työntekijöidensä virkistyspaikkana. Yrityksen työntekijät olivat suureksi osaksi entisiä lottia. 2000-luvun alusta lähtien Ruotsin Maja palveli jälleen lepokotina entisille lotille ja pikkulotille.
